Kielisignatuuri kiinnitettiin lääkepulloon lakalla, narulla tai liimaamalla. Signatuurista selvisi lääkkeen määränneen lääkärin, apteekkarin ja potilaan nimi sekä päivämäärä, hinta ja numero, joka yhdisti signatuurin apteekissa säilytettävään alkuperäiseen reseptiin ja apteekin reseptipäiväkirjaan. Taittamalla signatuurin reunat siitä saatiin jäykempi ja kestävämpi. Lääkkeen loputtua signatuurin kanssa voitiin mennä apteekkiin tai lääkäriin pyytämään lääkemääräyksen uusimista. Signatuurit olivat erivärisiä. Sisäisesti nautittavien lääkkeiden signatuurin pohjaväri oli yleensä valkoinen ja ulkoisesti käytettyjen värillinen. Signatuuriin oli painettu apteekin nimi ja kuvasymboli.
Kuva: Helsinkiläisen Joutsen-apteekin signatuuri. Lääkkeeksi on määrätty ”kaksi marjaa kahdesti päivässä’ syötynä. Lottamuseon kokoelmat.