Ignatius, Gurli

Gurli (o.s.Stenberg) Ignatius syntyi 7.11.1878.

Hänen puolisonsa Hannes Ignatius oli aktivisti ja jääkäri. Hannes Ignatiuksen pyynnöstä tohtorinna Ellinor Ivalo suunnitteli valkoiselle armeijalle lipun, jossa oli Suomen leijona vaakunaruusuineen piirrettynä valkoiselle pohjalle.

Rouva Ignatius alkoi alkuvuodesta 1918 valmistaa kuumeisella kiireellä lippua yhdessä Karin Sundbergin kanssa. Samaan aikaan alkoivat valkoiset joukot keskittyä Pohjanmaalle. Gurli Ignatius päätti matkustaa Helsingistä pyrkiäkseen valkoiselle rintamalle niin kauan kuin siihen vielä oli mahdollisuuksia. Lopulta hän onnistuikin tyttönimellään saamaan passin itselleen ja kymmenenvuotiaalle tyttärelleen Tampereelle saakka.

Lähtö Helsingistä tapahtui helmikuun 5. päivänä. Matka oli jännittävä, sillä junassa oli paljon punaisia ja asemalla tarkastettiin rouva Ignatiuksen matkatavarat. Onneksi hänen päällään olevaa turkkia ei kuitenkaan tarkastettu, sillä sen turkin vuorin sisäpuolelle oli piilotettu vahakankaaseen ympäröity keskeneräinen valkoisen armeijan lippu. Tampereelta rouva Ignatiuksen, tyttären ja lipun matka jatkui Porin kautta Kristiinaan ja sieltä edelleen Vaasaan. Vaasassa Ignatius oli mukana naiskomiteassa valmistamassa siteitä haavoittuneille.

Kenraalitar Gurli Ignatius toimi Lottajärjestön Helsingin piirin johtokunnassa vuosina 1921-1931, hoitaen samalla keräyspäällikön tehtävää. Vuonna 1932 hänet kutsuttiin Lottapiirinsä kunniajäseneksi. Talvisodan aikana Ignatius oli hoitotyössä Tornion sairaalassa.

Gurli Ignatius menehtyi 5.12.1948.

Lähde: Lotta Svärd -lehti No 8 vuodelta 1932 ja Maritta Pohls: Lotta Svärd – Käytännön isänmaallisuutta