Juhola, Laura

Laura Juhola (o.s. Kurki) syntyi Koivistossa 8. maaliskuuta 1918. Hän kävi Uuraan yhteiskoulua vuosina 1929-1934 ja jatkoi opintojaan Viipurin kauppaoppilaitoksessa 1934-1936. Päätettyään opintonsa vuonna 1936 Laura sai ensimmäisen työpaikkansa konttoristina Suistamon ja Suojärven Puhelin Oy:ssä, jonka tiloissa oli puhelinkeskus, konttori ja työntekijöiden asunnot. Yhtiön johtajan rouva oli Lotta Svärd Suistamon paikallisosaston johtaja ja Laura liittyikin paikallisosaston jäseneksi vuonna 1937. Laura osallistui ompeluseuroihin ja suoritti kuntoisuusmerkkejä ja sai myös ilmavalvontakoulutuksen. Hän oli myös mukana muonittamassa leireillä.

Ylimääräisten harjoitusten aikana Laura sai komennuksen ilmoittautua koululla sotilaiden tullessa vartioon puhelinkeskukseen. Ylimääräisten harjoitusten vuoksi puhelintaloon tuotiin Helsingistä lennätinasema ja Laura menetti sekä asuntonsa että työpaikkansa. Kaikki lotat päätyivät muonitustehtäviin ja heille perustettiin lottaruokala erääseen maalaistaloon Ilmavalvonnan ollessa VSS-poikien vastuulla.

Talvisodan sytyttyä Laura jatkoi muonitustyössä. Hän toimi toisinaan myös puhelinsensuurissa, jossa kaikki puhelut kuunneltiin ja epäilyttävistä puheluista tuli ilmoittaa. Lotat perustivat myös Nuorisoseuran talon keittiöön kanttiinin, joka oli auki läpi yön. Jouluna 1939 lotat järjestivät joulujuhlan kolmessa erässä kahdessa eri paikassa. Lotat olivat leiponeet pullapoikia, joiden silmät oli tehty rusinoista. Tarjolla oli kaiken huipuksi myös oikeaa kahvia. Ohjelmaakin oli musiikkiesitysten ja joululaulujen muodossa.

Talvisodan päättyessä rauhaan 13. maaliskuuta 1940 lähtivät Lauran vanhemmat evakkomatkalle kohti Suomea kotipaikastaan Koivistosta ja Laura itse odotti lähtöä sisämaahan Suistamon kirkolla, josta hänen matkansa johti Joensuuhun. Välirauhan aikana Laura työskenteli kassanhoitajana Joutjärvi Oy:ssä Lahdessa.

Vuosina 1941-1944 Laura kuului Lotta Svärd Lahden paikallisosaston keräys- ja kansliajaostoon. Jatkosodan syttyessä hän sai komennuksen ilmoittautua Lahden hiihtomäellä, minkä seurauksena hän siirtyi ilmavalvontatehtäviin hiihtomäen laen valvontatorniin, joka oli vanha ja satarappuinen. Päivätyöstään Joutjärvi Oy:ssä Laura ei kuitenkaan luopunut, joten päivät hän vietti työpaikallaan ja meni illaksi ja yöksi hiihtomäelle. Lotat työskentelivät kahden tunnin vuoroissa ja neljän tunnin levon jälkeen herätettiin aina seuraavaa vuoroa varten. Pitkät raput kavuttiin usein juosten. Onneksi Lahtea ei pahemmin pommitettu etenkään rintaman siirryttyä yhä kauemmas itään, mutta sodan alkupuolella kaupungin yli lennettiin paljon.

Laura vietti lähes koko syksyn ilmavalvonnassa, mutta teki myös muutakin hommaa, mikäli käsky kävi. Hän matkasi muun muassa Lahdesta Sortavalaan viemään verta rintamapojille yhdessä osaston puheenjohtajan kanssa, jonka aviomies oli siellä komennuksella.

Suomalaisten joukkojen valloittaessa takaisin Karjalaa, palasivat Lauran vanhemmat kotiinsa Karjalankannakselle. Myös Laura kävi kotonaan marraskuussa 1941. Vaikka kotitalon seinät olivat vielä pystyssä, oli koti muuten lähes tyhjä. Lauran vanhemmat saivat asua kotonaan kaksi vuotta, kunnes joutuivat jälleen palaamaan Suomeen vuonna 1944.

Laura siirtyi toukokuussa 1942 Itä-Karjalaan juuri vallattuun Äänislinnaan (Petroskoi), jossa hän toimi konekirjoittajana ja kassanhoitajana Sotilashallinnon Metsäosastossa. Äänilinna oli tuolloin rauhallinen paikka taisteluiden siirryttyä etäämmälle itään. Siellä ollessaan Laura vahingoitti kuitenkin selkänsä, minkä vuoksi hän joutui toipumislomalle kolmeksi viikoksi. Palattuaan töihin oli työnteko hankalaa vioittuneen selkänikaman vuoksi, ja työtä piti tehdä seisen ja etukumarassa. Asemasodan aikana Äänislinnassa toimi myös Rintamayliopisto, jossa nuoret opiskelijat saattoivat opiskella ja suorittaa kurssikokeita. Myös Laura suoritti siellä Saksan kielen kirjeenvaihtokurssin sekä pikakirjoituskurssin.

Kesäkuussa Neuvostoliiton aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella, jolloin Laura yhdessä muiden Metsäosaston jäsenten kanssa lähti Äänislinnasta Joensuuhun 19. kesäkuuta 1944. Metsäosasto siirrettiin kuitenkin pian tilojen ahtauden vuoksi Kolille, jossa monet Metsäosastossa työskennelleet pääsivät takaisin siviiliin. Osasto siirrettiin uudelleen, Lieksan kautta Kajaaniin. Siellä Laura sai kuulla välirauhan ehdot radiosta 19.9.1944. ja lokakuussa hän lähti kohti Helsinkiä.

Sotien jälkeen Laura sai työpaikan Suomen Vanutehtaalta Jokelasta ja hän työskenteli siellä aina lokakuuhun 1945 saakka. Vuosina 1945-1946 hän teki töitä kirjanpitäjänä ensin Rentto Oy:ssä, kunnes hän vuonna 1947 siirtyi Hyvinkään Kumi Oy:n palvelukseen, jossa hän viihtyi vuoteen 1978 asti.

Vuonna 1956 Laura sai Päämajan muistoristin mitalin työskentelystään Itä-Karjalan sotilashallinnon Metsätoimistossa. Vuonna 1995 Lauraa muistettiin myös lottamuistomitalilla, jonka lisäksi hän sai Rintamanaisten liiton ansiomitalin vuonna 2005.

Laura Juhola kuoli Hyvinkäällä 21. maaliskuuta 2014.