Käsivarsikilpi

Lotta Svärd -järjestön käsivarsikilvet vahvistettiin keskusjohtokunnan kokouksessa 12.2.1921. Vaakunan muotoisen kilven läpi kulkee 45 asteen kulmassa suojeluskuntapiirin värinen 2 cm leveä raita, jossa kumpikin väri on 1 cm levyinen. Raidan keskellä on 4 cm korkea suojeluskunnan S-kirjain. Kilven pohjaväri on valkoinen. Kilpi reunustettiin korko-ompelulla.

Kuva: Käsivarsikilpi oli käsivarsinauhan ohella varhaisin lotta-asuun liittynyt merkki. Kuvassa käsivarsikilpi on kiinnitetty varhaisen, sarkakankaasta valmistetun lotta-asun takin hihaan.

Kilpien piirien mukaiset raidan värit olivat seuraavat:

  1. Helsingin piiri (sininen/keltainen)
  2. Nylands södra distrikt (sininen/keltainen)
  3. Pohjois-Uudenmaan piiri (valkoinen/keltainen)
  4. Turunmaan piiri (sininen/punainen)
  5. Satakunnan piiri (keltainen/sininen)
  6. Etelä-Hämeen piiri (valkoinen/punainen)
  7. Pohjois-Hämeen piiri (valkoinen/punainen)
  8. Kymenlaakson piiri (valkoinen/musta)
  9. Viipurin piiri (punainen/musta)
  10. Sortavalan piiri (punainen/musta)
  11. Mikkelin piiri (keltainen/musta)
  12. Pohjois-Savon piiri (keltainen/musta)
  13. Pohjois-Karjalan piiri (punainen/musta)
  14. Vasa distrikt (keltainen/punainen)
  15. Etelä-Pohjanmaan piiri (valkoinen/sininen)
  16. Keski-Pohjamaan piiri (valkoinen/sininen)
  17. Jyväskylän piiri (valkoinen/punainen)
  18. Raahen piiri (valkoinen/sininen)
  19. Kainuun piiri (valkoinen/sininen)
  20. Oulun piiri (valkoinen/sininen)
  21. Pohjolan piiri (vihreä/punainen)
  22. Varsinais-Suomen piiri (sininen/punainen)

Kuva: Patrik Rastenberg / Lotta Svärd -käsivarsikilvessä oli valkoinen tausta. Kilven keskellä oli piirin väreillä tehty raita. Raidan päälle ommeltiin S-kirjain.

Kilpeä käytettiin ulkopuvussa kaikissa lottatehtävissä. Käsivarsikilpeä saivat käyttää kaikki manttelin, lyhyen takin tai sadetakin omistaneet lotat. Sadetakissa kilpeä sai käyttää vain virantoimituksessa. Käsivarsikilven alle oli piireissä, joissa paikallisosastoilla oli numerot, ommeltava hihaan tämä numero mustalla langalla.

Kuva: Käsivarsikilpi kiinnitettiin ulkotakin vasempaan hihaan käden leveydeltä kyynärpään yläpuolelle.

Käsivarsikilven S-kirjaimen erilaisuus ja kilven koko riippuivat lotan asemasta. Lotta Svärd yhdistyksen säännöt sekä ohjeet -kirjassa vuodelta 1940 asia määriteltiin seuraavasti:

  1. Keskusjohtokunnan puheenjohtaja: kilven S on ommeltu hopealangalla korko-ompelein ja reunustettu kultalangalla. Kilpi on 9 x 6,5 cm ja sen reunassa on hopealangalla tehty korko-ommel.
  2. Keskusjohtokunnan jäsenet: kilpi on muuten samanlainen kuin keskusjohtokunnan puheenjohtajalla, mutta siinä olevaa S-kirjainta ei ole reunustettu kultalangalla.
  3. Keskusjohtokunnan virkailijat: keskusjohtokunnan neuvojat ja kansliahenkilökunta käyttävät paikallisosastonsa kilpeä.
  4. Piirijohtokunnan puheenjohtaja: kilven S on ommeltu hopealangalla korko-ompelein ja reunustettu mustalla. Kilpi on 9 x 6,5 cm ja sen reuna on ommeltu hopealangalla.
  5. Piirijohtokunnan jäsenet: kilpi on sama kuin edellä, mutta S on ilman mustaa reunaa.
  6. Paikallisosaston puheenjohtaja: kilven S on ommeltu harmaalla puuvillalangalla korko-ompelein ja reunustettu mustalla. Kilven koko on 9 x 6,5 cm ja sen reuna on ommeltu harmaalla langalla korko-ompelein.
  7. Paikallisjohtokunnan jäsenet: kilpi sama kuin edellä, mutta S on ilman mustaa reunaa.
  8. Rivilotta: kilven S on ommeltu harmaalla puuvillalangalla varsipistoin. Kilven koko on 7,5 x 5 cm. Kilven reuna on harmaa.

Lotta, joka kuului useaan johtokuntaan, käytti sen johtokunnan käsivarsikilpeä, jonka tehtävää hän kulloinkin suoritti. Ohjeissa suositeltiin, että johtokunnan jäsenten kilvet olisivat olleet johtokunnan omaisuutta, jotta ne voitiin siirtää poistuvalta jäseneltä vastavalitulle.

Kuva: Suojeluskunnan käsivarsikilven kankainen kirjontamalli. Suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön käsivarsikilvet poikkesivat joiltakin osin toisistaan. Suojeluskunnan käsivarsikilvessä oli S-kirjaimen yläpuolella kolme havunoksaa. Piirin värit täyttivät koko taustaosan.