Käsivarsinauha – valkoinen tunnus

Sisällissodan aikana valkoiset naiset käyttivät rintamalla samaa valkoista käsivarsinauhaa kuin miehetkin. Suojeluskuntien naisosastot käyttivät aluksi suojeluskunnan S-käsivarsinauhaa, jossa saattoi olla merkintä ”naisosasto” tai jokin vastaava.

Ensimmäisillä lottayhdistyksillä oli jo käytössä omia käsivarsinauhoja, joissa oli Lotta Svärd -teksti tai jokin Lotta Svärd -symboli. Osa näistä käsivarsinauhoista oli Suojeluskuntain ylipäällikön vahvistamia. Kaikille Lotta Svärd -järjestön jäsenille yhteinen käsivarsinauhamalli vahvistettiin käyttöön keskusjohtokunnan kokouksessa 12.2.1921. Keskusjohtokunnan päätöksellä kehotettiin kaikkia lottia hankkimaan ohjeiden mukainen käsivarsinauha eikä aiempia ohjeiden vastaisia käsivarsinauhoja saanut enää käyttää.

Kuva: Varhainen Lotta Svärd -käsivarsinauha, joka täyttää osittain keskusjohtokunnan antamat ohjeet.

Lotta Svärd -käsivarsinauha oli 8 cm levyinen ja se valmistettiin valkoisesta puuvillakankaasta. Käsivarsinauha oli mahdollista valmistaa myös villakankaasta. Nauhan keskellä oli vasemmalta oikealle 45 asteen kulmassa 1 cm levyinen suojeluskuntapiirin väreillä varustettu raita, jossa kumpikin väri oli ½ cm levyinen. Keskusjohtokunnan käsivarsinauhojen raita oli 2 cm leveä ja väriltään yksivärinen sininen. Siinä oli teksti Keskusjohtokunta / Centralstyrelsen.

Käsivarsinauhassa olleen raidan keskelle oli ommeltu 4 cm korkuinen suojeluskunnan S-kirjain. Vasemmalla ylälohkossa oli 1 cm korkuisilla pystyillä mustilla painokirjaimilla yhdistyksen nimi (Lotta-Svärd) ja oikealla, alalohkossa, piirin tai paikallisosaston nimi. Raitaa lähinnä olevat kirjaimet olivat ½ cm päässä S-kirjaimesta.

Kuva: Lotta Svärd Tuusulan paikallisosaston käsivarsinauha. Se on vamistettu ennen vuoden 1941 sääntöuudistusta, jonka myötä väliviiva sanojen Lotta ja Svärd välistä poistui.

Vasempaan hihaan kyynärpään yläpuolelle kiinnitettävää käsivarsinauhaa käytettiin sekä sisä- ja ulkopuvun että siviilipuvun kanssa. Jos käsivarsinauhaa käytettiin siviilipuvun kanssa, puvun piti ehdottomasti olla pitkähihainen.

Lotta Svärd -käsivarsinauhaa käytettiin edustajana oltaessa, tervehdyskäynneillä, lottalupausta annettaessa, virantoimituksessa, kun eri osastojen osanotto haluttiin erityisesti ilmaista (kuten lottapäivillä, piirikokouksissa yms.), isänmaallisissa juhlissa sekä tilaisuuksissa, joissa suojeluskunta esiintyi juhlapuvussa.

S-kirjain ommeltiin käsivarsinauhassa eri tavalla riippuen lotan asemasta. Lotta Svärd yhdistyksen säännöt sekä ohjeet -kirjassa vuodelta 1940 asia määriteltiin seuraavasti:

  1. Keskusjohtokunnan puheenjohtaja: käsivarsinauhan S on ommeltu hopealangalla korko-ompelein ja reunustettu kultalangalla.
  2. Keskusjohtokunnan jäsenet: käsivarsinauha on muuten samanlainen kuin edellinen, mutta siinä olevaa S-kirjainta ei ole reunustettu kultalangalla.
  3. Keskusjohtokunnan virkailijat: keskusjohtokunnan neuvojien ja kansliahenkilökunnan käsivarsinauha on kuten edelliset, mutta S on ommeltu varsipistoin harmaalla pumpulilangalla.
  4. Piirijohtokunnan puheenjohtaja: käsivarsinauhan S on ommeltu hopealangalla korko-ompelein ja reunustettu mustalla.
  5. Piirijohtokunnan jäsenet: käsivarsinauha on samanlainen kuin edellä, mutta S on ilman mustaa reunaa.
  6. Paikallisosaston puheenjohtaja: käsivarsinauhan S on ommeltu harmaalla puuvillalangalla korko-ompelein ja reunustettu mustalla.
  7. Paikallisjohtokunnan jäsenet: käsivarsinauha on samanlainen kuin edellä, mutta S on ilman mustaa reunaa.
  8. Rivilotta: käsivarsinauhan S on ommeltu harmaalla puuvillalangalla varsipistoin.
  9. Kunniajäsen: S-kirjaimen sijasta käsivarsinauhassa on kooltaan 3 x 3 cm kokoinen lottamerkki. Nauhan keskellä on kirjoitus Lotta-Svärd. Piirin ja paikallisosaston kunniajäsenten nauhoissa on sama kirjoitus kuin vastaavien johtokunnan jäsenten käsivarsinauhoissa.

Kuva: Lotta Svärd -käsivarsinauhaa pidettiin vasemmassa käsivarressa.

Kuva: Lotta Svärd -järjestön kunniajäsenen käsivarsinauha.

Lotta, joka kuului useaan johtokuntaan, käytti sen johtokunnan käsivarsinauhaa, jonka tehtävää hän kulloinkin suoritti. Ohjeissa suositeltiin, että johtokunnan jäsenten käsivarsinauhat olisivat olleet johtokunnan omaisuutta, jotta ne voitiin siirtää poistuvalta jäseneltä vastavalitulle.

Kuva: Tyyni Brofelt toimi Lotta Svärd Helsinki IX:n eli ylioppilaslottien puheenjohtajana. Hänen käsivarsinauhassaan oleva S-kirjain on valmistettu korko-ompeleella ja siinä on musta reuna. Helsingin piirin käsivarsinauhassa raidan värit olivat sininen ja keltainen.

Lotat valmistivat käsivarsinauhansa itse. Ne tehtiin ohjesääntöjen mukaan, mutta lottien käsityötaidot ja saatavilla olevat materiaalit vaihtelivat. Tästä johtuen käsivarsinauhoissa on eroja niin ompeleissa kuin kankaissakin. Jotkin Lotta Svärd -yhdistykset teettivät sotavuosina 1939-1944 käsivarsinauhoja, joihin yhdistyksen nimi oli painettu jo valmiiksi.

Vuosina 1940-1941 alettiin suojeluskunta- ja lottajärjestön piirijärjestelmää organisoida uudelleen muun muassa talvisodan aluemenetysten johdosta. Samalla luotiin uusia suojeluskunta- ja lottapiirejä. Siirtoväkeen kuuluneet lotat saivat edelleen käyttää entisen paikallisosastonsa käsivarsinauhaa, johon merkittiin myös uuden paikallisosaston nimi.

Keskusjohtokunnan kokouksessa 27.3.1941 käytiin keskustelu lottien tunnusnauhojen uudistamisesta suojeluskuntien kilpijärjestelmää vastaavaksi. Vuosikokouksen päätöksen mukaan tavoitteena oli siirtyä uuteen käsivarsinauhaan, johon laitettaisiin kilven lisäksi Lotta-Svärd -nimi ja piirin tai paikallisosaston nimi. Toiveena oli, että käsivarsinauhoista siirryttäisiin uuteen kilpijärjestelmään kahden vuoden ylimenoajalla. Näin uuteen järjestelmään olisi siirrytty vuonna 1943. Jatkosodan pitkittyessä ja sitoessa järjestön voimavarat ei uuteen käsivarsinauha- ja -kilpijärjestelmään voitu siirtyä suunnitelmien mukaisesti, vaan siirtymäaika sai tuolloin vielä kahden vuoden pidennyksen. Lotta Svärd -järjestö ei koskaan ennättänyt siirtyä uuteen järjestelmään, sillä järjestö lakkautettiin 23.11.1944.

Käsivarsinauhojen piirien mukaiset raidan värit olivat seuraavat: Helsingin piiri (sininen/keltainen), Nylands södra distrikt (sininen/keltainen), Pohjois-Uudenmaan piiri (valkoinen/keltainen), Turunmaan piiri (sininen/punainen), Satakunnan piiri (keltainen/sininen), Etelä-Hämeen piiri (valkoinen/punainen), Pohjois-Hämeen piiri (valkoinen/punainen), Kymenlaakson piiri (valkoinen/musta), Viipurin piiri (punainen/musta), Sortavalan piiri (punainen/musta), Mikkelin piiri (keltainen/musta), Pohjois-Savon piiri (keltainen/musta), Pohjois-Karjalan piiri (punainen/musta), Vasa distrikt (keltainen/punainen), Etelä-Pohjanmaan piiri (valkoinen/sininen), Keski-Pohjamaan piiri (valkoinen/sininen), Jyväskylän piiri (valkoinen/punainen), Raahen piiri (valkoinen/sininen), Kainuun piiri (valkoinen/sininen), Oulun piiri (valkoinen/sininen), Pohjolan piiri (vihreä/punainen), Varsinais-Suomen piiri (sininen/punainen). Valokuva: Patrik Rastenberger

Kirjallisuutta: Kaipainen, Lassi: Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. 1995.