Kauranen, Olga

Olga Kauranen (o.s. Nykänen) syntyi vuonna 1918 Kuusenmäellä. Olga vietti lapsuutensa isänsä Evertin ja äitinsä Amalian perustamassa Nättilä nimisessä pikkutilassa kahden veljensä ja siskonsa kanssa. Toinen siskoista oli kasvattisisko Sylvi Kuoppala, jonka äiti oli menehtynyt pian synnytyksen jälkeen. Olga leikki pienenä myös naapurin pojan, Tauno Kaurasen kanssa, josta tuli myöhemmin Olgan aviomies.

Olga liittyi lottajärjestöön vuonna 1937. Lottatoiminta Kuusenmäellä käsitti alussa lähinnä varojen keräystä lottatyön hyväksi, mitä varten pidettiin joka toinen viikko ompeluiltoja koululla. Tekstiili- ja vaatemyyjäisten lisäksi keitettiin kahvia ja leivottiin kahvileipää, joista saatiin lisätienestejä.

Olgan isä kuoli jo ennen sotia ja Olgan äiti menehtyi sodan kynnyksellä. Olgan kotitila Nättilä jäi näin ollen tyhjilleen, ja siihen lotat perustivat kanttiinin. Olgan ollessa nuori ja vapaa sitoumuksista hänet värvättiin vakituiseksi kanttiininhoitajaksi Olgan asunnon sijaitessa kanttiinin takahuoneessa. Olga teki työtään palkatta, olihan lottatyö vapaaehtoista.

Olga muistelee, että oli muonittamassa Pyhäjärven reserviläisiä Köpsin koululla heidän varustautuessaan lähtemään Ylimääräisiin Harjoituksiin vuonna 1939. Lotat myös saattoivat reserviläiset Pyhäsalmen asemalle laulaen isänmaallisia lauluja matkan aikana.

Ennen talvisodan puhkeamista Olga aloitti opintojakson Portaanpään Kristillisessä kansanopistossa Lapinlahdella. Olga ehti kuitenkin opiskella vain viisi päivää ennen kuin talvisota puhkesi, jonka seurauksena opinnot keskeytyivät. Olga palasi takaisin lottatehtävien pariin ja oli mukana muonittamassa rajapitäjien evakkoja Kuusenmäen koulun vastaanottokeskuksessa. Olga myös opasti evakoita eteenpäin lähialueen maalaistaloihin, joihin heitä sijoitettiin. Koska Olgan kaitsema ryhmä oli määrätty Mäkelän taloon, joka oli ollut osittain tyhjillään ja siksi kylmänä, jäi Olga huolehtimaan ja valmistamaan ruokaa ryhmälleen, johon kuului vanhuksia ja sairaita.

Talvisodan loppuajan Olga hoiti Pyhäsalmen lottakahvilaa suojeluskuntatalolla ja talvisotaa seurannut välirauhan aika kului sekin lottatehtävien parissa, joita oli monenlaisia. Tuona aikana Olga otti osaa myös lottien järjestämään vaatehuoltoon pätevöittävään koulutukseen ja hänestä tuli varuslotta.

Helmikuussa 1942 Olga lähti komennukselle rintamalinjojen läheisyyteen. Hänen uusi työyksikkönsä oli lottien hoitama junapesula. Parakissa Karhumäessä Olga teki niputustyötä niputtaen puhdasta, suoristettua ja lajiteltua pyykkiä 10 kappaleen nippuihin. Työ oli 2-vuorotyötä: aamuvuoro alkoi aikaisin ja iltavuoro klo 14 jatkuen klo 22 saakka. Tuli komennuksella koettua myös jännittäviä hetkiäkin: kerran vihollisen pommikoneen lennettyä kaupungin yli lentopommi osui lähelle pesulavaunua aiheuttaen yhdelle lotalle sirpalevammoja, joihin hän myöhemmin menehtyi sotasairaalassa.

Elokuussa vuonna 1943 Olgan puolen vuoden lottakomennus tuli päätökseen ja hän palasi Kuusenmäelle. Lottatyöt jäivät vähemmälle, sillä vaikka sota vielä jatkuikin, kihlautuivat Olga ja Tauno ja heidät vihittiin toukokuussa vuonna 1944. Aviopari sai kaksi lasta ja kantatilan viljely jatkui, kunnes aviomies Tauno kuoli vuonna 1998, jolloin Olga muutti uuteen asuinympäristöön. Eläkepäiviään Olga vietti Pyhäsalmella vanhuksille rakennetussa viihtyisässä asunnossa. Vaikka Olgan askel lyhentyi vuosien saatossa, liikkui hän edelleen mielellään ja osallistui mieluusti veteraani ikäpolven rientoihin.