Ajan syömä lottapuku

Tuskin on toista esinettä, joka kiteyttäisi Lottamuseon tallentaman aihepiirin paremmin kuin harmaa lottapuku. Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta julkaisi vuonna 1922 kaavat ..

Apteekkimuistoja – Lääkepullojen signatuurit

Moni muistaa vielä perinteisen apteekin, jossa asioiminen oli kilahtavan ovikellon, apteekin oman tuoksun, arvokkaiden kalusteiden, posliinipurkkirivien ja jännittävien työvälineiden ansiosta mieleenpainuva kokemus. Apteekeilla oli usein myös oma tunnistettava nimi ja tunnuskuva.

Esineen monta elämää

Museoesineellä on parhaassa tapauksessa takanaan monta elämää ja kerrottavanaan monta tarinaa. Lottamuseon kokoelmiin syksyllä 2014 lahjoitettu valonheitinpeili..

Front am Polarkreis

Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat talvisodan päättäneen Moskovan rauhansopimuksen 12.3.1940. Talvisodan kokemukset olivat osoittaneet, että Suomi oli jäänyt aivan yksin ilman tukea..

Jyväskyläläisen lotan pesulapäiväkirja – talvisodan pyykkiä ja jälkipyykkiä

Pesulatoiminnan ja varushuollon mittasuhteista kertovat vihkoon kirjatut laskelmat pestyistä ja korjatuista vaatteista. Laskelmien mukaan pesulasta oli maaliskuun 13 päivään 1940 mennessä lähetetty rintamalle vaatteita 50 871 kappaletta..

Käsivarsikilpi

Lotta Svärd -järjestön käsivarsikilvet vahvistettiin keskusjohtokunnan kokouksessa 12.2.1921. Vaakunan muotoisen kilven läpi kulkee 45 asteen kulmassa suojeluskuntapiirin..

Käsivarsinauha – valkoinen tunnus

Kaikille Lotta Svärd -järjestön jäsenille yhteinen käsivarsinauhamalli vahvistettiin käyttöön keskusjohtokunnan kokouksessa 12.2.1921. Keskusjohtokunnan päätöksellä kehotettiin kaikkia lottia hankkimaan..

Lottakaulaliinat ja huivit

Lottien ulkopukeutumiseen ei alun perin kuulunut kaulaliinaa tai huivia. Kaulaliinan tarpeellisuuden nosti esiin Lotta Svärd Pohjois-Uudenmaan piirijärjestön vuosikokouksessa helmikuussa 1938..

Lottamuseon nukkekokoelmista

Presidentti Tarja Halonen lahjoitti 26.3.2014 Lottamuseolle Sonkakosken Nukkepirtin valmistaman Lotta-nuken..

Lottien leivontaurakka – jopa 100.000 kiloa leipää päivässä rintamalle

Kun Suomessa suunniteltiin syksyllä 1938 mahdollisen sota-ajan ruokahuoltoa, huolta aiheutti kenttäarmeijan varustaminen leivällä. Puolustusministeriö tiedusteli Lotta Svärd -järjestöltä..

Me kantajat – reput, salkut, laukut

”Kannan Kassia ja Lasta…” lauloi Eija Ahvo 1980-luvulla. Suomalaisen naisen elämään ja ihmiselämään yleensäkin kuuluu paljon kantamista ja kantovälineitä. Esiäideillämme oli selässään tuohikontti. Piikatyttö kantoivat vähäistä omaisuuttaan nyytissä. suurempi määrä tavaraa kulki matka-arkussa.

Mihin katosivat lotta-astiat?

Lottajärjestön virallisen tunnuksen suunnitteli Erik Vasström vuonna 1921. Taiteilija Vasströmin suunnitteleman Lottamerkin keskiössä on sininen hakaristi eli swastika, joka on tunnettu jo vuosituhansia onnen ja nousevan auringon symbolina.

Muistoja Viipurista

Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki. Vuonna 1939 viipurilaisia oli 83 000. Suurin osa Viipurin asukkaista oli suomenkielisiä..

Naiset, urheilu ja kilpaurheilu

Suomi oli vuosina 1912-1939 urheilun suurvalta. Olympialaisissa Suomi oli mitalien saajana neljäntenä Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ruotsin jälkeen. Yleisurheilussa sijoitus oli vielä parempi. Suomalaisten naisten kilpaurheilu yleisurheilulajeissa otti kuitenkin takapakkia 1920-luvulla, vaikka naiset olivat 1910-luvulla päässeet mukaan yleisurheilun kilpakentille.

Pannumyssyjen koristelun historia on värikäs

Pannumyssyillä on ollut lukuisia erilaisia koristelutapoja ja -aiheita. Yksi koristelutapa ovat olleet merkkimyssyt, eli esimerkiksi jonkun järjestön tunnusta kantavat myssyt. Lottamuseon kokoelmista löytyy erilaisia lotta-aiheisia pannumyssyjä. Osasta myssyistä on Lottamuseolla tarkemmat tiedot ja joistakin niukemmat.

Polkupyörä tuo vapautta…

Polkupyörästä tuli 1800-luvun lopussa kolmas vaihtoehto ihmisten liikkumiselle hevospelien ja kävelyn rinnalle, joista jälkimmäinen oli liikkumisen perusratkaisu..

Ryijy – käsityön taidonnäyte

Ryijy on aina ollut arvotekstiili. Sen arvo muodostuu tekstiilin koosta, materiaalista, painosta ja väreistä..

Se tärkeä lottalippu

Artjärven lottakurssi lahjoitti Lotta Svärd keskusjohtokunnalle oman lipun 15.9.1922. Vuoden 1925 vuosikokous hyväksyi kyseisen lipun järjestön lipuksi..

Susiturkki

Siitä lähtien kun Lotta Svärd -järjestön historiasta alettiin vuonna 1996 kertoa yleisölle Syvärannan Lottakodissa (nykyisin Lottamuseo), on näyttelyssä ollut esillä muhkea susiturkki..

Syvärannan Lottakodin rakennussuunnitelma-luonnokset

Syvärannan entinen päärakennus oli tuhoutunut vuonna 1947 tulipalossa. Lottakoti avattiin yleisölle 12.5.1996. Nimi muuttui myöhemmin Syvärannan Lottamuseoksi ja vuonna 2012 Lottamuseoksi..

Syvärannan piano – Minna Craucherin lahja

Lottamuseon kokoelmiin kuuluu valkoiseksi maalattu Hellas-piano, jota kutsutaan ”Minna Craucherin pianoksi”. Kesällä 1925 sanomalehtimiesten lepokodissa lomaili rikkaana perijättärenä esiintynyt salaperäinen nainen..

Syvärannan toteutumatonta historiaa 1970-luvulta

Lottamuseo sijaitsee Syvärannan tontilla Tuusulassa. Syvärannassa toimi lottaopisto vuosina 1936-1944. Syvärannan päärakennus tuhoutui tulipalossa aprillipäivänä 1947..

Toipilaskodin käsinkirjoitetut Sorja-lehdet

Lotta Svärd -järjestö hankki vuonna 1940 Karkusta Rautaveden rannalta ”siirtolottakodin” talvisodassa kotinsa menettäneille karjalaisille lotille. Vuodesta 1941 Sorja toimi lottaopistona..