Luukkonen, Fanni

Fanni (Fanny) Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena opettajaksi. Luukkonen valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1906 ja suoritti opettajakokeet Jyväskylässä vuonna 1912.

Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli kansa- ja oppikoulussa sekä työväenopistossa Oulussa. Luukkosen pätevyys huomattiin ja koulutoimen ylihallitus kehotti häntä hakemaan Sortavalan seminaarin tyttöharjoituskoulun yliopettajattaren virkaa. Luukkonen työskenteli tässä tehtävässä vuosina 1913–1929. Venäjän rajan läheisyys lisäsi poliittisia jännitteitä Sortavalassa. Isänmaalliset naiset tukivat suojeluskuntien toimintaa ja ottivat osaa Suomen sisällissotaan vuonna 1918 järjestämällä sotilaille henkistä ja aineellista tukea. Seminaarityö oli sodan vuoksi keskeytynyt ja Luukkonen työskenteli Sortavalan kaupungin elintarvelautakunnan toimistopäällikkönä syksystä 1917. Hän kuului myös sotilaiden henkisen huollon komiteaan.

Fanni Luukkonen valittiin juuri perustetun Sortavalan Lotta Svärd -yhdistyksen sihteeriksi vuonna 1919. Hän aloitti Lotta Svärd Sortavalan piirin tarmokkaana piirisihteerinä vuonna 1921. Luukkonen toimi Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan jäsenenä vuosina 1925–1929 ja puheenjohtajana vuosina 1929–1944.

Fanni Luukkoselle Lotta Svärd -järjestön lakkauttaminen oli erityisen raskas isku. Tilannetta pahensivat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat. Luukkosen toimeentuloa helpotti lottavuosista myönnetty niukka eläke. Hän piti ahkerasti yhteyttä vanhoihin lottatovereihinsa Suomessa ja Ruotsissa. Ystäviensä ansiosta hän pääsi mm. Ruotsiin hoidattamaan terveyttään. Fanni Luukkonen kirjoitti ystävälleen järjestön lakkautuksen herättämistä tunteista joulukuussa 1944: ”Olen istunut parina iltana tämän kotoisen, tutun työpöytäni ääressä ja kirjoitellut lyhyitä tervehdyksiä rakkaille työtovereilleni työssä, jonka ulkonainen ilmaus on lakannut näkymästä. Noiden rivien kirjoittaminen on rakasta, mutta samaten raskasta, niin raskasta. Sydän on vielä kaiken jäleltä kuin olisi kuolema käynyt mailla, ottanut kalleinta ja jättänyt tyhjyyden, jolle ei löydä täyteyttä, autiuden, mihin ei ole voinut kotiutua. Siksi ja kun ei tätä voi kertoa eikä kuvata jää sana tyhjäksi.” (23.12.1944)

Fanni Luukkonen menehtyi sydänkohtaukseen lokakuussa 1947. Hänet haudattiin Iin vanhalle hautausmaalle Kruununsaareen. Siunaustilaisuus oli kunnianosoitus edesmennyttä lottajohtajaa kohtaan sekä hiljainen mielenosoitus sodan jälkeistä ilmapiiriä vastaan. Luukkonen oli lottajärjestön johtajana erinomainen puhuja ja kasvattaja, jonka hillitty ja sydämellinen esiintyminen herätti kunnioitusta. Luukkoselle kristilliset arvot olivat koko elämän ja toiminnan vakaa perusta. Hänelle tärkeitä aiheita olivat lisäksi naisasia, raittiusaate sekä isänmaallisuus. Fanni Luukkosen hautakiveen on kaiverrettu ”Isänmaa on Jumalan ajatus”. Lause kuvaa hyvin hänen ajatusmaailmaansa ja samalla koko Lotta Svärd -järjestön aatteellista perustaa.