Mansikkamäki, Irma

Irma Elisabeth Mansikkamäki (o.s. Kangas) syntyi 31.maaliskuuta 1919.

Irma oli Kankaan perheen neljäs tytär hänen sisariensa Valman, Bertan ja Mirjan jälkeen. Lapsia perheeseen syntyi yhteensä 11. Lapsuus oli onnellinen isossa sisarusparvessa. Irman äiti Lempi oli ollut aiemmin töissä lakkitehtaalla ja taitavana ompelijana ompeli perheen tytöille joka kevät kauniit uudet kesämekot. Perheen isä Onni oli usein työmatkoilla.

Irma sai Komsin kyläkoulusta päättötodistuksen 12-vuotiaana toukokuussa 1931. Siihen aikaan koulua käytiin ainakin maaseudulla vain neljä vuotta. Irma auttoi äitiään pikkupiikana ja lehmäpaimenena, kunnes paikkakunnan tunnettu kahvilan- ja leipomon omistaja Syreenin Mamma pyysi, voisiko joku perheen tytöistä tulla häntä auttelemaan. Näin Irman työura alkoi jo 13-vuotiaana. Työpäivät kestivät aamuvarhaisesta iltakymmeneen ja siivous vielä päälle. Kotiinsa Komsiin Irma pääsi vain joka toinen viikonloppu ja hän kävi jopa rippikoulunsakin Syreeniltä vuonna 1936.

Kahvilassa työskentely oli Irmasta kuitenkin pienestä koti-ikävästä huolimatta varsin mukavaa. Hänen siskonsa Mirja oli myös töissä Syreenillä. Vuonna 1937 siskokset Irma ja Mirja lähtivät Lohjaan kahvila- ja leipomotyöhön. Irma ei kuitenkaan oikein viihtynyt Lohjalla ja palasi vuoden päästä takaisin kotiseuduilleen.

Vuonna 1938 Irma pääsi töihin myyjäksi Mattisen kangaspaikkaan, jossa hän työskenteli kahdeksan vuoden ajan aina vuoteen 1945 saakka. Irma muisteli myöhemmin aikaa Mattisen myymälässä kiitollisena. Kauppias Aleksi Mattinen antoi hyviä neuvoja ja opetti hienot käytöstavat. Taloudenhoitajan laittama ruoka oli maukasta ja maistui myös Irmalle.  Irman neidonkammari oli kaupan ulkorakennuksen vintillä ja se oli kuuluisa viihtyisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Irman sota-ajan vieraskirja 1940-1945 kertoo näistä ystävätapaamisista ja kahvihetkistä.

Lohjalla ollessaan oli Irma liittynyt lottajärjestöön ja käynyt siellä lottakursseja. Sota-aikana Irma toimi ilmavalvontalottana. Hän kiikaroi kovassa tuulessa ja tuiskulla lentokoneita Teuvan kunnantalon katolla. Hän oli myös muonittamassa linnoitustyömaalla Miehikkälässä vuonna 1940. Irmalla on ajastaan lottana monia ansiomerkkejä ja mitaleita.

Irma meni kihloihin Toivo Mansikkamäen kanssa 5.3.1944 ja yllätyshäitä vietettiin 25.6.1944. Päivä oli juhannusajan sunnuntai. Toivo oli pukeutunut sotilaspukuun ja Irmalla oli päällään lottapuku. Kirkonmenojen päätyttyä kirkossa kuulutettiin, että vielä tulee vihkiminen. Irma ja Toivo tunsivat toisensa jo monien vuosien takaa ja olivat olleet saman kylän nuoria. Irmalla oli ollut myös monia muita kosijoita, mutta voiton vei oman kylän tuttu ja turvallinen Toivo.

Ensimmäinen yhteinen koti perustettiin Filppulan talon ullakkokerrokseen. Kesäkuussa 1945 järjestettiin tupaantuliaiset ja vieraita riitti joka päivä aina perheen esikoisen Tuulan syntymään saakka saman vuoden heinäkuussa. Seuraavana vuonna syntyi perheeseen poika Raimo. Pikkuperhe muutti vuonna 1948 joen toiselle puolelle pieneen vuokrataloon. Perheeseen syntyi vielä poika Asko vuonna 1957.

Irma palasi työelämään vuonna 1947 ja aloitti työt Teuvan kauppa Oy:n kangasosastolla. Lapsia äidin ollessa töissä hoitivat kotiapulaiset. Irmalla ja hänen siskollaan Bertalla oli molemmilla kokemusta kaupanpidosta ja he alkoivat haaveilla oman kaupan perustamisesta. Irma kävi nopeasti kirjapitokurssin ja siskokset pääsivät perustamaan oman kaupan isänsä Onnin avustuksella. Kauppa perustettiin marraskuussa 1949 ja sen nimeksi tuli Kemikalio ja Paperi. Kauppa kävi sodan jälkeen erikoisliikkeessä hyvin ja toinen kauppa avattiin Isojoelle vuonna 1952. Isojoen kaupasta luovuttiin kuitenkin viiden vuoden jälkeen, koska kahta kauppaa oli haasteellista hoitaa ja Bertta-sisko oli luopunut osuudestaan.

Kemikaliokaupassa Irma oli omalla alallaan. Hän nautti asiakaspalvelusta ja myyntityöstä. Irma sopi hyvin kauppiaan työhön ja hän oli kylällä pidetty ja luotettava. Irman kauppa oli suosittu monien lapsien keskuudessa, jotka kävivät kaupalla koulunjälkeen munkkipossuja syömässä. Irma piti liikettä 38 vuotta, kunnes hänen aviomiehensä Toivon sairastuminen muutti suunnitelmia.

Irma koulutti itseään monilla alansa kursseilla ja kemikaalikauppiaiden kesäpäivät ja – retket olivat jokavuotinen kohokohta. Harrastuksista laulaminen oli aina lähellä Irman sydäntä. Hän liittyi kirkkokuoroon 1942 ja lauloi siellä 51 vuotta. Irma oli perustamassa myös Teuvan yrittäjänaisia sekä Etelä-Pohjanmaan Kemikaliokauppiaiden yhdistystä.  Teuvan sotaveteraanien ja kansallisten senioreitten toiminta oli hänelle läheistä. Monien lonkkaleikkauksien myötä hänestä tuli myös invalidiliiton jäsen. Eläkepäivinään Irma oli ahkera kirjastonkäyttäjä ja hän oli myös taitava leikekirjojen pitäjä.

Irma Mansikkamäki kuoli 8.6.2009.