KERÄYS- JA HUOLTOJAOSTO

Lottajärjestön keräystoiminta oli varsin monimuotoista. Tuottoisimpia keräysmuotoja olivat arpajaiset ja erilaiset myyntikampanjat. Lottajulkaisujen myyminen ja lehtitilausten kerääminen kuuluivat keräysjaoston vakiotehtäviin.

Keräystoiminnan lisäksi jaoston vastuulle oli annettu valistuksen levittäminen, erityisesti kiinnitettiin huomiota maanpuolustustahtoon ja isänmaanrakkauteen, jotka olivat tärkeässä roolissa järjestön ideologiassa.

Lottajärjestön jäsenmäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa kävi selväksi, ettei järjestön taloutta voida rakentaa yksinomaan perinteisten keräysmuotojen varaan. Näin ollen liiketoimintaa, joka oli alkanut tilapäisten kanttiinien pitämisellä ja erilaisten tapahtumien suurilla muonituksilla, alettiin määrätietoisesti kehittää. Yhdeksi tärkeimmistä Lottajärjestön liiketoiminnan muodoista nousi kioskien ja kahviloiden pitäminen. Toiminta laajeni nopeasti ja esimerkiksi vuonna 1938 oli Lottajärjestön paikallisosastoilla yhteensä 251 liikeyritystä.

Lottajärjestön maanpuolustuksellinen ja sosiaalinen huoltotyö sai järjestäytyneen muodon vuoden 1941 sääntöuudistuksessa kun keräys- ja huoltojaosto perustettiin. Uuden jaoston tehtäväkenttä jakautui neljään toimialaan: huoltotyö sotilaiden ja kenttälottien hyväksi, sosiaalinen huoltotyö, keräys- ja liiketoiminta sekä koulutus- ja valistustoiminta.

Sotilaiden hyväksi tehty huoltotyö piti sisällään pakettien lähettämisen, huoltotoiminnan sotasairaaloissa, viihdytystoiminnan ja rintamamiesten puhdetöiden myynnin.

Sosiaalisen huoltotyön tehostamiseksi perustettiin vuonna 1941 vapaaehtoista huoltotyötä koordinoimaan Suomen huolto – Finlands Folkhjälp. Suomen huollon 22 jäsenjärjestön välinen työnjako määriteltiin seuraavana vuonna. Lottajärjestön erityisalaksi määräytyi Suomen huollon piirissä sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten huolto.

Lotta Svärd -järjestön sosiaalista huoltotyötä tehtiin koko sota-aika tiiviissä yhteistyössä muiden avustusjärjestöjen muun muassa Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Punaisen Ristin, Invaliidisäätiön ja Mannerheimin-liiton sotakummivaliokunnan kanssa. Paikallisosastoilla oli näiden valtakunnallisten avustuskohteiden lisäksi usein vielä omia huoltokohteita, kuten ilmapommituksissa kärsimään joutuneet. Lottajärjestö käytti sosiaaliseen huoltotyöhön vuosina 1942-1943 varoja kaikkiaan 11 miljoonaa markkaa. Vuosilta 1941 ja 1944 ei ole säilynyt tilastoitua tietoa.

TUTUSTU LOTTAGALLERIAAN