LÄÄKINTÄJAOSTO

1920-luvun lopulle saakka lääkintälotille oli tarjolla kaksiviikkoa kestäviä peruskursseja, joita saattoi suorittaa myös iltakursseina. Keskusjohtokunnan lääkintäjaoston päällikkö lääkäri Suoma af Hällströmin johdolla suunniteltiin ja otettiin käyttöön lääkintäjaoston jäsenille pidempi, kuuden kuukauden sairashoitoapulaiskoulutus, kirjoitettiin lääkintälottien oppikirja ja uudistettiin lääkintäjaoston ohjeet.

Vuonna 1936 julkaistun ohjeen mukaan varsinaisia toimenlottia olivat Lotta Svärd -yhdistykseen kuuluvat lääkärit, sairaanhoitajattaret ja ne lääkintälotat, jotka olivat suorittaneet kuuden kuukauden sairashoitoapulaiskurssin.

Varsinaisen sairashoitotyön lisäksi lääkintäjaoston tehtävänä oli rauhan aikana hankkia mahdollisen kriisitilanteen varalle tarpeellinen varustus sairastupia ja sidontapaikkoja varten. 1930-luvun alussa puolustusministeriö pyysi virallisesti, salaisella kirjelmällä, Lotta Svärd -yhdistykseltä apua kenttäsairaaloiden varustamisessa. Tavoitteena oli varustaa kahdeksan kenttäsairaalaa, joissa kussakin olisi 150 potilaspaikkaa. Pääosa kerätyistä varusteista luovutettiin vuoden 1935 aikana sotilaspiirien varastoihin. Kenttäsairaaloiden varustaminen oli taloudellisesti varsin suuri hanke, sillä varusteiden yhteenlaskettu arvo oli lähes 3,6 miljoonaa markkaa.

Ylimääräisten harjoitusten alkaessa syksyllä 1939 lääkintälottien ensimmäisenä tehtävänä oli sairaaloiden, sairaala- ja sairasjunien ja ensiapuasemien kunnostaminen toimintavalmiiksi. Puolustusvoimiin kuuluvien lääkintäyksiköiden lisäksi perustettiin sairaaloita ja sairastupia siirtoväkeä varten sekä väestönsuojelun tarpeisiin. Sodan alkuvaiheessa siirtoväen huoltaminen työllistikin varsin paljon lääkintälottia. Haavoittuneiden määrän jatkuvasti kasvaessa perusti Lotta Svärd -yhdistys toipilaskoteja, joissa huolehdittiin potilaista, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää toipumislomaa kotonaan.

Sota-aikana sota- ja kenttäsairaaloiden henkilöstöön kuului sekä kuuden kuukauden kurssin suorittaneita toimenlottia että lyhyemmän kahden viikon kurssin suorittaneita lääkintälottia, joiden moninaiset tehtävät vaihtelivat aina siivoamisesta ja potilaiden kirjeiden kirjoittamisesta viimeisen palveluksen suorittamiseen vammoihinsa menehtyneille.

Kenttäarmeijassa lääkintälottia tarvittiin muun muassa sairasjunissa, sairaalalaivassa, sotavankisairaaloissa, laboratorioissa, kenttäapteekeissa, lääkintäkeskusvarikoissa, eläinlääkintätehtävissä ja veripalvelutoiminnassa. Lottajärjestön lääkintälottia työskenteli myös vapaaehtoisina kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa, joissa heidän raskas tehtävänsä oli pestä, vaatettaa ja laittaa arkkuun kaatuneet.

Lähde: Vilho Lukkarinen – Suomen lotat

Kuvat: Sa-kuva

TUTUSTU LOTTAGALLERIAAN