MUONITUSJAOSTO

Muonitusjaoston työ oli alusta alkaen lottatyön keskiössä. Se oli myös jäsenmäärältään Lottajärjestön jaostoista suurin. Muonitusjaoston tehtävänä oli rauhan aikana huolehtia suojeluskunnan muonittamisesta erilaisissa harjoituksissa, leireillä, kilpailuissa, juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Lisäksi muonitusjaoston vastuulla oli jaostoon kuuluvien lottien kouluttaminen sekä muonitus- ja ravintolakaluston hankkiminen rauhan- ja sodanaikaista työtä varten. Kanttiinitoiminta oli alusta alkaen merkittävä osa muonitusjaoston toimintaa.

Jaostolle hankittiin myös varallisuutta järjestämällä muonituksia korvausta vastaan suurissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, kuten lentonäytöksissä, urheilukilpailuissa ja susijahdissa.

Kertausharjoitustoiminnan alkaessa vuonna 1935 Lottajärjestö otti huolehtiakseen reserviläisten muonittamisen, niillä alueilla, joilla se helposti järjestettävissä.

Karjalan kannaksen kesken jääneitä linnoitustöitä ryhdyttiin usean vuoden tauon jälkeen jatkamaan vapaaehtoisvoimin kesällä 1939. Vapaaehtoisen linnoitustyövoiman muonittamisesta huolehti Lottajärjestö. Muonituspaikkoina toimivat koulut ja suojeluskuntatalot, syrjäisemmillä paikoilla teltat. Pääosa ruokatarvikkeista saatiin puolustuslaitoksen varikolta Viipurista.

Syksyllä 1938 suunniteltaessa sodanajan taloushuoltoa huomattiin, että riittävän leipämäärän toimittaminen kenttäarmeijalle olisi mahdotonta, mikäli suurten leipomoiden toiminta häiriintyisi esimerkiksi sähkökatkosten vuoksi. Maaseudulla oli yhä runsaasti leivinuuneja, joten leivän leivonnan turvaamiseksi pyysi puolustusministeriön sotatalousosasto apua Lottajärjestöltä. Vastuu leivän leipomisesta annettiin pienille yksiköille maaseudulle. Lotat leipoivat leipää ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan ajan. Esimerkiksi koko talven 1939 lottapiirit leipoivat leipää yhteensä 81.000 kiloa, alussa jopa 103.000 kiloa päivässä. Tämä valtava leivontaurakka suoritettiin palkattomana lottatyönä. Puolustusvoimat korvasi leivän leivonnasta tulleet muut kustannukset.

Sodan aikana muonituslottien tehtäviin kuului: ylempien esikuntien,- huoltolaitosten,- varikkojen,- kenttäsairaaloiden,- sairasjunien- ja sotatoimialueelle sijoitettujen sotasairaaloiden muonitus sekä linnoitusjoukkojen muonitus ja kanttiinien pitäminen. Lotat ottivat hoitaakseen monissa paikoissa myös asemaravintolan. Lottakanttiinien perustaminen rintamajoukoille oli se lottien toimiala, jossa eniten jouduttiin tinkimään periaatteesta, että naiset eivät saa tulla niin lähelle rintamalinjaa, että joutuvat alttiiksi vihollisen tulitukselle. Ohjeiden mukaan oli olemassa kilometriraja, jota lähemmäksi rintamalinjaa kanttiineja ei saanut perustaa. Mikään ei kuitenkaan estänyt lottia kantamasta korilla kahvia ja pullaa lähemmäksi rintamaa kun itse kanttiini kuitenkin oli määräysten mukaisesti turvallisen välimatkan päässä, ohjeistuksen mukaisesti. Syntyi uusi käsite – rintamalotta.

TUTUSTU LOTTAGALLERIAAN