LOTTAJÄRJESTÖN ORGANISAATIO JA KUNNIAJÄSENET

Lottajärjestön hallinto oli järjestetty samaan tapaan kuin suojeluskuntien organisaatio. Korkeimmalla organisaatiossa asioista päätti keskusjohtokunta, Suojeluskuntain ylipäällikön valvonnan alaisena. Hallinnon helpottamiseksi Lottajärjestö oli jaettu suojeluskunnan piirijakoa vastaaviin lottapiireihin. Piirit puolestaan jakaantuivat osastoihin, joiden lottatoimintaa johti paikallisjohtokunta.

Lottajärjestössä keskusjohtokunnalla, piirijohtokunnalla ja paikallisosaston johtokunnalla oli kaikilla samanlainen kokoonpano. Niihin kuului jokaisella organisaatiotasolla kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Jäsenet valittiin asianomaisen organisaatiotason vuosikokouksessa aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokuntien jäsenet valitsivat keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, rahastonhoitajan, varastopäällikön ja jaostopäälliköt. Täten kaikille johtokuntien jäsenille ja varajäsenille tuli hoidettavakseen jokin erityinen vastuualue.

Piirijohtokunnan jäsenet valittiin paikallisosastojen edustajien vuosikokouksessa, johon kukin paikallisosasto sai lähettää yhden jäsenen kutakin alkavaa sataa jäsentä kohti. Kullakin edustajalla oli kokouksessa yksi ääni. Piirijohtokunta johti omaa toimintaansa keskusjohtokunnan alaisuudessa.

Paikallisosastojen johtokuntien tehtävänä oli johtaa Lottajärjestön toimintaa omalla toimialueellaan, huomioiden oman paikallisen suojeluskunnan esittämät toivomukset. Tärkein paikallisosastojen johtokuntien velvollisuus oli Lottajärjestön perustoiminnan eli koulutuksen ja suojeluskuntatoimintaa tukevan työskentelyn järjestäminen. Lisäksi se piti jäsenluetteloa, laati vuosi- ja tilikertomukset sekä päätti, mihin varsinaisen järjestötoiminnan ulkopuolisin tehtäviin osaston jäsenet voivat osallistua.

Kuvateksti: Elimäen lottia

Paikallisosasto oli Lottajärjestön perusyksikkö, jonka keskeisin toimintamuoto oli ompeluilta, joita järjestettiin pari kertaa kuukaudessa, useilla paikkakunnilla jopa kerran viikossa. Lottajärjestön työvelvollisuus oli sitova, mutta juuri se piti lottaosastot koossa. Kaikki lotat saivat 1930-luvun alussa keskusjohtokunnan suunnitteleman työkortin, jonka avulla paikallisosastolla oli mahdollisuus seurata jäsentensä työpanosta. Kunkin lotan oli tehtävä vähintään 50 tuntia työtä järjestön hyväksi vuoden aikana.

Kuvateksti: Ellen Svinhufvud vierailulla Sortavalan lottapäivillä vuonna 1933

Lotta Svärd -yhdistys, piirit ja paikallisosastot olivat oikeutettuja kutsumaan kunniajäseniä, piirit ja paikallisosastot keskusjohtokunnan luvalla. Suomessa Lottajärjestön kunniajäseniksi kutsuttiin filosofian tohtori Jenny af Forselles ja rouva Ellen Svinhufvud. Ensimmäiseksi ulkomaalaiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1938 Norjalaisen sisarjärjestön perustaja ja puheenjohtaja Jacobine Rye. Seuraavana vuonna kutsuttiin kunniajäseniksi Ruotsin ja eestin vastaavien järjestöjen puheenjohtajat Maja Schmidt ja Mari Raamot.

Kuvateksti: Kuvassa Lottajärjestön kunniajäsenet Maja Schmidt ja Jacobine Rye.

TUTUSTU LOTTAGALLERIAAN