Orrenmaa, Kaarina

Kaarina Orrenmaa syntyi Kauhavalla 18.7.1916.

Kaarina Orrenmaa teki elämäntyönsä opettajana Kauhavalla, missä hän vietti myös eläkepäivänsä 99-vuotiaaksi asti. Lottatoiminta, ilmasotakoulu ja isänmaallisuus olivat hänen pitkän elämänsä keskeistä sisältöä. Hänen tätinsä Toini Orrenmaa oli Kauhavan Lotta Svärd -yhdistyksen perustajajäsen. Myös äiti Maria Orrenmaa oli lotta. Isä Ville Orrenmaa ansioitui muun muassa jääkärivärvärinä ja suojeluskuntatyössä.

Kaarina kertoi liittyneensä lotaksi heti kun pystyi. Kauhavan paikallisosaston neljästä jaostosta hänet sijoitettiin varusjaostoon. Kesällä 1937 Kaarina kävi Vaasassa kahden viikon kurssin varusjaostossa. Hänet valittiin Kauhavan lottayhdistyksen johtokuntaan vuonna 1938, vain 22 vuoden ikäisenä.

Kesällä 1939 Kaarina Orrenmaa kuului neljän lotan ryhmään, jonka Etelä-Pohjanmaan piiri lähetti Karjalan Kannakselle muonittamaan linnoittajia. Perillä paikaksi määrättiin Valkjärven Tarpilan kylä. Ensimmäisten eteläpohjaisten lottien majapaikka oli pieni koulu, jonka pihalla olivat kenttäkeittiöt. Linnoitustöihin osallistuivat myös Kaarinan molemmat veljet, Heikki ja Jorma.

Syksyllä 1939 Kaarina ja yhdeksän muuta kauhavalaista lottaa kutsuttiin Seinäjoelle, jossa heidät komennettiin leipureiksi piirimielisairaalan leipomoon. Yöt he nukkuivat Swanin talossa Seinäjoen torin varrella. Kaarina seurasi torilla myös sotaan lähtevien sotilaiden lähtöhartautta. Yksi lähtijöistä oli veli Jorma, jonka Kaarina näki tuolloin viimeisen kerran. Jorma Orrenmaa kaatui Taipaleenjoella 18.12.1939.

Talvisodan sytyttyä Kaarinan tehtävä oli ommella Kirkonkylän koulussa lumipukuja, alusvaatteita, kypäränsuojuksia, käsineitä ja villasukkia. Hän osallistui välillä myös Kauhavalla reservissä majailevan hevoskomppanian muonitukseen.

Välirauhan aikana kesällä 1940 Kaarina osallistui linnoittajien muonitukseen Ruokolahdella.

Kun jatkosota syttyi kesäkuussa 1941, värväsi suojeluskuntapiirin puheenjohtaja Hilja Riipinen lottia liikkuvaan kanttiiniin. Riipinen sanoi, että vaaralliseen työhön tarvittiin neljä lottaa. Kaarina Orrenmaa oli yksi ilmoittautuneista. Liikkuva kanttiini saapui Sortavalaan kaksi päivää kaupungin valtaamisen jälkeen. Siitä kanttiini jatkoi kohti Suomenlahtea vinottain Kannasta pitkin, aina Rajajoen pintaan, mistä näkyivät vastarannalla Valkeasaaren kirkko ja Leningradin savut. Syksyllä Kaarina Orrenmaa palasi Kauhavalle koulutyöhön.

Kesällä 1942 Kaarina jatkoi Rajatoimiston komennuksella muonittajana Aunuksen Saarimäellä. Majapaikkana toimi suuri talo, jonka yläkerrassa oli kanttiini. Kesällä 1943 Kaarina toimi muonittajana Metsäpirtissä upseeriruokalassa.

Kesällä 1944 Kaarina ehti Kannakselle juuri viimeisten hyökkäysten alkaessa. Lotat pakenivat kaaoksessa Viipurin kautta Luumäelle ja edelleen Joutsenoon, jonne he pystyttivät kanttiinin. Koulujen alkaessa Kaarina palasi jälleen Kauhavalle töihin.

Hän toimi elämänsä loppuun saakka paikallisissa ja maakunnallisissa lotta- ja veteraanijärjestöissä.

Kaarina Orrenmaa kuoli Lappajärven terveyskeskuksessa 12.2.2016.

Lähde: Anssi Orrenmaa: Kaarinan kertomaa suvusta ja sodasta, 2004 (yksityinen julkaisu)

KUVA: Kaarina Orrenmaa vuonna 1944