Pessi, Anja

Anja Elliida Pessi (o.s. Venäläinen) syntyi 17.07.1921 Hirvilahdessa, Kuopion maalaiskunnassa.

Anjan isä oli Antti Venäläinen, maanviljelijä ja herastuomari ja äiti Helmi Venäläinen (o.s. Keinänen), joka oli lotta. Anja on vanhin viidestä sisaruksesta, kolme nuorempaa siskoa kaikki olivat pikkulottia. Anjan veli suoritti asevelvollisuuden panssaritorjuntaosasto Parkano-Parolassa ja sodassa hän oli maavoimissa. Veli kuitenkin katosi Suojärven Vuonteleen taistelussa 17.07.1944.

Anja kävi kuusi luokkaa Hirvilahden kansakoulua ja opiskeli Kuopion Yhteiskoulussa 1934-39. Vuosina 1939-1940 Anja suoritti kesäkuussa ilmavalvontakurssin Varkaudessa. Sortavalan Opettajaseminaarin pääsykokeet oli elokuussa. Ensimmäisen luokan opiskelu keskeytyi lokakuun 10. päivänä ja luokkahuoneet oli saatava tyhjäksi klo 14 mennessä. Alkoi ylimääräiset kertausharjoitukset (YH).

Talvisota alkoi 30.11.1939 ja Anja palveli ilmavalvojana Pellesmäen ilmavalvonta-asemalla noin 20 km Kuopiosta. 13.03.1940 hän oli valvontavuorossa, jonka aikana tuli tieto sodan päättymisestä klo 11. Kotiutuksen jälkeen kotona Hirvilahdessa maatilalla tuli kutsu opiskelemaan – evakoksi Jyväskylän yliopiston alueelle. Oppilaat hajautettiin eri seminaareihin ja ensimmäinen luokka aloitettiin uudelleen.

Vuonna 1941 kesäkuussa alkoi jatkosota. Anja oli vähän aikaa Kuopiossa suojeluskunnan toimistossa Helsingissä kurssilla olevan isänsä ”sijaisena” antamassa palvelukseen kutsutuille palvelukseenastumismääräyksiä. Anja suoritti tuona aikana myös lyhyen komennuksen linnoitustyömaalla Ruokolahdella, jossa hän oli auttamassa pohjalaisia muonituslottia.

Anja seuraava komennus vei hänet Karjalan Armeijan Esikuntaan Leppäsyrjään. Anja joutui opettelemaan monistajaksi käsikäyttöisellä koneella ja hänen työpisteensä oli komentotoimistossa. Anja muutti esikunnan mukana entisen sahan alueelle Pusunsaaressa, mutta kun 1942 helmikuussa tuli kutsu jatkamaan seminaari opiskelua Jyväskylässä, Anja matkusti sinne suoraan lottapuvussaan.

Vuonna 1943 Anja lähti takaisin Sortavalaan, jossa hän toimi vapaa-ajallaan lottatehtävissä. Anja muun muassa teki iltakierroksia sotasairaalaksi muutetussa kansakoulussa, josta mieleen on jäänyt iso kahvipannu. Joulun aikaan toisessa sairaalassa Anja luokkatovereineen järjesti siellä palvelevien kanssa monipuolisen joulujuhlan. Lukuvuosi päättyi kukkivaan Sortavalan kevääseen, ja Anjan mieleen jäi ajatus loman jälkeen Sortavalaan palaamisesta.

Kokelasvuosi naisluokan kohdalla alkoi Raahessa ja valmistuminen oli siellä kesäkuussa 1945. Viiden vuoden opiskelu oli muuttunut kuudeksi – lotta- ja opiskeluvuosien lomittuneeksi ajaksi.

Sodan jälkeisestä ajasta Anja muistaa:

 ”Ensimmäinen opettajavuosi Suomussalmen Perangassa vaati kaiken aikani ja toimeni, koska aloitettiin ’tyhjästä’ elokuussa 1945 kylän väen palattua ’evakosta’.”

Toinen vuosi Siilinjärven Heinämäessä vuosina 1946–47 kului opettamassa talon tuvassa kuten Perangassakin. Anjaa edeltänyt miespuolinen opettaja oli mennyt sotaan, ja hänen jälkeensä jättämät koulutavaransa olivat yhdessä korkeassa kaapissa. Kolmantena vuonna 1947–48 Anja siirtyi opettamaan Lamposaareen, Lauritsalan kauppalan edustalle. Siellä oli jälleen aloitettava alusta – tällä kertaa työväen talossa, jossa Anjan oppilaat olivat 7–8-vuotiaita. Vanhempia oppilaita opetti miesopettaja, joka toimi kauempana saaressa.

Vuodet 1948-1981 Anja perheineen asui Lauritsalassa, Lappeenrannassa, jossa hän myös oli opettajana. Lappeenrannassa hän asuu edelleen.