Ranta, Leena

Leena Ranta (o.s. Setälä) syntyi 1920 Setälän perheen nuorimmaiseksi lapseksi. Hänellä oli neljä vanhempaa veljeä ja yksi vanhempi sisar. Yksi veljistä oli kuitenkin kaatunut 1918 taistelussa. Setälän perhe asui Harjavallan pitäjän Pirilän kylän Setälässä.

Leena aloitti koulunsa viisi vuotiaana kiertokoulussa Setälässä. Kiertokoulun jälkeen Leena kävi Satalinnan koulua, kunnes Pirkkalan kylään valmistui kansakoulu, jossa hän ehti käydä vuoden verran ennen siirtymistään oppikouluun Porin Suomalaiseen yhteislyseoon.

Jo ennen talvisodan alkua maanpuolustus työllisti Harjavallan Lotta Svärd -yhdistyksessä toiminutta Leenaa. Tehtäviin kuului mm. kirjurina toimiminen ja varusteiden vieminen hevosella Harjavallan suojeluskustatalolle. Talvisodan alettua hän toimi kotirintamalla Harjavallassa sijainneen Satalinnan parantolassa apusisarena, hoitaen mm. paleltumavammoja ja lievemmin haavoittuneita sotilaita.

Talvisodan aikana ilmenneen viestiliikenteen osaajien tarve johti siihen, että myös Harjavallan Lotta Svärd- yhdistyksen piiristä valittiin kaksi sopivaa lottaa radistikurssille. Leena oli heistä toinen. Kurssi alkoi Eurajoella tammikuussa 1940. Siellä hän myös antoi lottalupauksensa. Radistikurssi ei päättynyt rauhan tuloon, vaan Leena jatkoi kurssiaan toukokuun alkupuolelle asti. Leena suoritti II-luokan radistimerkin (60 merkkiä/min.). Heti kurssin jälkeen hänet määrättiin Poriin merivartioston yksikköön tekemään käytännön töitä, ja hän toimi siellä kesän 1940 radioasemaharjoittelijana. Leena jatkoi koulunkäyntiä syksyllä, ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1941. Heti tämän jälkeen hänelle tuli palvelukseenastumismääräys, ja hän siirtyi tehtäviin Porin lyhytaaltoasemalle, josta siirtyi pian Säpin majakan radioasemalle.

Asemapaikka vaihtui usein, ja pian siirryttiinkin Sortavalasta Lahdenpohjaan ja sieltä Valamoon. Valamosta tuli siirto Suojärvelle ja sieltä Äänislinna kautta Soutjärvelle. Tammikuun 1942 lopulla Leena sai komennuksen Äänislinnaan, ja komennus kesti syyskuuhun 1943 asti. Jo pienestä pitäen sähkötöistä kiinnostunut Leena aloitti sähkötekniikan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, mutta joutui keväällä 1944 palaamaan Isänmaan palvelukseen ja Äänislinnaan Ilmavalvontakomppaniaan.

Sodan päätyttyä kotiutuksen jälkeen Leena pääsi jatkamaan sähkötekniikan opintojaan. Hän asui Helsingissä sisarensa luona. Kesäksi 1945 Leena sai harjoittelupaikan Strömbergiltä, minkä saamisessa veli häntä auttoi. Hän ei kuitenkaan valmistunut sähkötekniikan diplomi-insinööriksi, vaan jätti opinnot kesken 1946. Yksi syy tähän oli seurustelu Toivo (Topi) Rannan kanssa, mikä hidastutti Leenan opintoja.

Leena oli tavannut Topin ensimmäisen kerran ensimmäisellä komennuksellaan Äänislinnaan. Topi toimi siellä Aunuksen IVAK:in päällikkönä. Sodan jälkeen Topi opiskeli maa-ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa metsänhoitajaksi. Leena ja Topi menivät naimisiin 8.2.1947.

Avioitumisen jälkeen he muuttivat Joensuuhun, missä Topi oli metsänhoitajana. Heille syntyi kaksi tytärtä (1948 ja 1950). Vuonna 1954 perhe muutti Kajaaniin, jonne Topi pääsi päämetsänhoitajan virkaan. Kajaanissa he ehtivät asua kymmenen vuotta, ennen kuin he muuttivat Tampereelle Topin siirtyessä sinne päämetsänhoitajaksi 1964.

Vuonna 2000 Rannat luopuivat asunnostaan ja muuttivat yhdessä senioritaloon. Topi menehtyi juhannuksena 2001. Leena kuoli 94 vuoden iässä 25.3.2014 elettyään 13 vuotta leskenä.

Henkilöesittely perustuu Pertti Laineen kirjoittamiin Leena Rannan muistelmiin.