Saarni-Rytkölä, Maarit

Maarit Saarni-Rytkölä (o.s. Saarni) syntyi vuonna 1916 Oulussa.

Lapsuutensa ja nuoruutensa hän eli Sortavalan seudulla. Hän valmistui ylioppilaaksi Sortavalan suomalaisen tyttökoulun jatkolinjalta 1937. Saarni-Rytkölä toimi lottajärjestössä 1930-luvulla Sortavalassa. Saman Lotta Svärd piirin johtokunnan puheenjohtajana toimi 1920-1930-luvuilla hänen tuleva anoppinsa Elsa Rytkölä. Saarni-Rytkölä avioitui miehensä Olavi Rytkölän kanssa vuonna 1939. Talvisodassa Maarit palveli kanslistina Hämeenlinnan sotasairaalassa. Jatkosodassa hän palveli ilmavoimien viestilottana vuosina 1941-1943.

Maarit Saarni-Rytkölä suoritti Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon 1939 ja lainopin kandidaatin tutkinnon 1943. Varatuomariksi hän valmistui 1947. Saarni-Rytkölä työskenteli sotien jälkeen eri ministeriöiden palveluksessa ja asianajotehtävissä. Pitkän ja menestyksellisen elämäntyönsä maamme tuomioistuinlaitoksessa hän aloitti 1950 ja jäi eläkkeelle täytettyään 70 vuotta vuonna 1986.

Maarit Saarni-Rytkölä oli ensimmäinen nainen Suomessa ja toinen pohjoismaissa, joka nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi eli oikeusneuvokseksi (1970). Hänet on myös nimetty Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan oikeustieteen kunniatohtoriksi vuonna 1990. Hän on toinen nainen maan historian aikana, jolle on myönnetty ansioistaan Suomen leijonan suurristi (1985).

Maaritin rakkain harrastus oli pitkät hiihtovaellukset Lapissa erityisesti Käsivarren alueen suurtuntureilla. Maarit Saarni-Rytkölä kuoli Helsingissä vuonna 2011.