Salo, Kerttu

Kerttu Marjatta Salo (o.s. Tuominen) syntyi 30.9.1917 Pohjois-Pirkkalassa.

Hänen perheensä muutti Lohjalle ja siellä he asuivat Lohjan suojeluskuntatalolla. Kertun isä Väinö Tuominen oli Pohjois-Lohjan Suojeluskunnan Soittokunnan kapellimestari ja Pohjois-Uudenmaan Suojelukuntapiirin kapellimestari vuosina 1925-1935. Hän perusti myös lottakuoron Lohjalle 1920-luvun lopulla.

Kertulle ja hänen sisarelleen teetettiin omat lottapuvut ja he esiintyivät usein suojeluskunnan ja lottajärjestön tilaisuuksissa. He olivat esiintymässä esimerkiksi Lottapäivillä Tuusulassa vuonna 1931. Perheen asuessa suojeluskuntatalolla osallistuivat he kaikkiin suojeluskunnan järjestämiin tapahtumiin. Kerttu oli nuori ja kovin innostunut.

Suojeluskunta järjesti usein viikon tai kaksikin viikkoa kestäviä harjoituksia ja kursseja. Kerttu oli usein auttamassa erilaisissa tapahtumissa. Hän oli muonittamassa, myymässä mm. arpoja kesäjuhlissa sekä jakamassa mustikkakeittoa hiihtokilpailuissa. Pula-aikoina Kerttu jakoi ruokalappuja. Ruokaa jaettiin työttömille myös lottien alakeittiössä ja kauniilla ilmalla myös pihalla.

Vuonna 1930 Kerttu antoi Lottalupauksen jo 13-vuotiaana Lohjan suojeluskuntatalon juhlasalissa. Kerttu työskenteli vielä Kankaanpään kertausharjoituskeskuksessa ennen kuin perhe muutti Lohjalta Raumalle kesäkuussa 1937. Vuonna 1940 Kerttu sai Raumalla Lotta Svärd 10-vuotismerkin (nro 2140). Raumalla hän kävi muonitusjaostokurssin ja oli muonitustehtävissä Poroholmassa lottien kesäkahvilassa vuonna 1938.

Kerttu oli suorittanut Pohjois-Lohjan paikallisosastossa lääkintäjaostokurssin helmikuussa 1934. Raumalla lääkintäjaostonjohtajat pitivät lääkintälotille opetusiltoja kodeissaan. Saimi Willmanin tultua lääkintäjaostonjohtajaksi Kertusta tuli hänen entisen ryhmänsä nro 3 johtaja. Ryhmään kuului yhteensä 12 lottaa. Ylimääräisten harjoitusten alkaessa vuonna 1939 kävivät lotat valmistamassa siteitä Raumanlinnassa. Talvisodan syttyessä aloitti Kerttu myös työn ilmavalvontalottana. Siviilityönsä vuoksi hän työskenteli kotirintamalla ilmavalvonnassa lähes koko sodan ajan. Talvisodan aikana sekä vuosina 1941-1942 hän oli ilmavalvonnassa Rauman vesitornissa. Vuoden 1943 heinäkuusta joulukuuhun hän oli Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin toimistossa toimistolottana.

Keväällä 1944 useita sairaanhoitajia ja lottia rokotettiin mm. pilkkukuumetta vastaan. Parinaan toinen lotta Kerttu kävi Pitäjäksen huviloihin majoitettujen inkeriläisten luona ja yhdessä he hoitivat heidän pikkuhaavojaan. Osa pareista teki myös täitarkastuksia. Tästä tehtävästä ei saanut kertoa ulkopuolisille eikä siitä saanut minkäänlaista työtodistusta.

Järjestön lakkauttamisen jälkeen Kerttu toimi liikkeenharjoittajana. Vuonna 1998 hän perusti yhdessä muiden lottien kanssa Rauman seudun kotirintamalottien ja pikkulottien perinneyhdistyksen, jossa toimi aktiivisesti kuolemaansa saakka. Yhdistyksestä ilmestyi vuonna 2002 kirja Käsin ja sydämin. Kerttu oli myös Rauman lottamuistomitalitoimikunnan puheenjohtaja vuonna 1995.

Sotien jälkeen Kerttu Salo sai useita tunnustuksia tekemästään työstä. Hän sai Sodan 1941-45 muistomitalin vuonna 1957, Sinisen Ristin vuonna 1979 sekä lottamuistomitalin vuonna 1995.

 

Kerttu Salo kuoli 18.9.2005