Skurnik, Helmi

Helmi Annikki Skurnik (o.s.Kaisto) syntyi 11.3.1924 Iin Alarannan kylässä, Kaiston taloon.

 

Helmi kuului vanhimpana sisaruksena Saimi Katariina Kaiston (os. Soronen) ja uittotyönjohtaja Väinö Alfred Kaiston 9-lapsiseen lapsikatraaseen. Kaiston suku on vuosisatoja, ainakin 1500-luvulta asti Iijokivarressa asunut talonpoikais- ja rannikkolaivurisuku. Helmin kotitalo valmistui 1930 ja sijaitsee Iijoen varrella samassa Alarannan kylässä, kun Kaiston suvun kantatila. Helmin Isä, Väinö, oli vapaussodan veteraani ja osallistui lääkintämiehenä myös Tampereen valtaukseen, ja Helmikin toimi jo tyttönä Iin pikkulotissa.

 

Väinö ja Saimi Kaiston perhe oli hurskas, uskonnollinen ja työtä pelkäämätön. Perhe oli musikaalinen ja vanhempien vielä eläessä heillä laulettiin paljon. Myös Helmi, joka oli perinyt äitinsä kauniin lauluäänen, piti laulamisesta. Myöhemmin hän otti jonkin verran myös laulutunteja.

 

Väinö ja Saimi halusivat antaa lapsilleen koulutuksen, johon heillä kummallakaan ei ollut mahdollisuutta jatkaa kansakoulua pidemmälle. He lähettivät Helmin ensimmäisenä omasta kylästään koulutielle, jota hän jatkoi aina keskikouluun asti. Myös perheen muut kahdeksan lasta lähetettiin kouluun. Jo pikkulottana toiminut Helmi liittyi myös 1.7.1941 Lotta-Svärd ry:n Oulun piirijärjestön Iin paikallisosastoon, toimisto- ja viestintäjaoston jäseneksi (jäsenkortin numero 327, allekirjoittajana pj. Jenni Kukko-Liedes ja sihteeri Esteri Pernu).

 

Opintojensa puolesta Helmillä oli haaveena jatkaa opiskelua ylioppilaaksi asti ja sitten edelleen metsänhoitajaksi, mutta hänen suunnitelmansa kuitenkin muuttuivat sodan seurauksena; perheen isä kaatui aivan talvisodan loppupäivinä Kuhmon Luelahdessa; lisäksi vain muutama vuosi isän kaatumisen jälkeen myös äiti kuoli umpisuolentulehduksen jälkiseurauksiin. Koko 9-lapsinen sisarusparvi jäi täysorvoksi tilanteessa, jossa Helmi, sisarusparven vanhimpana, oli vasta 19-vuotias. Helmi kouluttautui siksi lyhyemmän kaavan mukaan sairaanhoitajaksi ja terveyssisareksi Oulussa. Sisarusparven holhoojiksi nimitettiin Helmin täti Aune Törmä (os. Soronen) ja hänen miehensä Kosti Törmä, mutta lapsista huolehti myös vanhaäiti Liisa Kaisto, ja täysorvoiksi jäänyt sisaruskatras kyettiin pitämään yhdessä. Samana syksynä, vuonna 1943, muun muassa Lotta Svärd Järjestön pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Fanni Luukkonen kävi katsomassa sukuunsa kuulunutta täysorvoiksi jäänyttä Väinö- ja Saimi -vainajien lapsikatrasta.

 

Lottatehtävissä Helmi toimi viestintälottana puhelinkeskuksessa ja myöhemmin ilmavalvontalottana 3. armeijakunnan alaisuudessa Suomussalmella siihen asti, kunnes aloitti sairaanhoitajaopinnot. Valmistuttuaan ammattiinsa vuonna 1946 hän toimi Iin kunnan kiertävänä terveyssisarena. Päivätyönsä ohella hän toimi myös sisarusparven holhoojiksi nimitettyjen tätinsä ja isoäitinsä apuna.

 

Helmi meni naimisiin vuonna 1949 sodassa lääkintämajurina toimineen lääkäri Leo Skurnikin (s. 28.3.1907, k. 4.12.1976) kanssa. Yhdessä he saivat viisi lasta, jotka syntyivät välillä 1950-61. Perheen kasvaessa Helmi toimi kotiäitinä, avustaen satunnaisesti puolisoaan, joka toimi sodan jälkeen lääkärinä ja kunnan-/kaupunginlääkärinä Martinniemessä, Raahessa, Paavolassa ja Oulussa. Helmin nuoruuden musiikinharrastus jatkui myös oman perheen parissa. Myös puoliso Leo soitti pianoa, ja harrastuksessaan Leo oli edennyt jopa konserttitason pianistiksi.

 

Helmi menehtyi 10.5.2014.