Tanila, Liisa

Liisa Tanila (o.s. Vasama) syntyi Tampereella vuonna 1923. Liisa Tanila liittyi mukaan pikkulottiin 15 vuotiaana koulutyttönä vuonna 1939. Myös hänen äitinsä kuului Lottajärjestöön. Lottana yksi hänen ensimmäisistä tehtävistään oli leikata kynsisaksilla hevosen kannikasta karvaa, jotta siihen saataisiin näkyviin tunnusnumero. Tanila ei ollut koskaan aikaisemmin ollut niin lähellä hevosta ja tilanne oli hänelle pelottava.

Hän oli mukana pitämässä kanttiinia entisessä hotellissa, jossa kävi paljon nuoria sotilaita. Nuorten sotilaiden johtajana toimi hänen enonsa, joka sai hätyytellä nuoria miehiä pois sukulaistyttönsä pöydän ympäriltä.

Tanila työskenteli myös kenttäpostikonttorissa noin puolen vuoden ajan. Postikonttorissa hän joutui käsittelemään monia ikäviä kirjeitä ja kuolinilmoituksia. Häntä myös järkytti postiin tulleet veriset kirjeet.

Tanila oli myös auttamassa Karjalasta saapuvia pakolaisia vastaanottopaikalla Tampereen Varalassa. He huolehtivat karjalaisten muonituksesta. Parhaiten hänelle on jäänyt mieleen siellä ollut viisivuotias Juho-poika, joka seurasi häntä joka paikkaan.

Tanila oli myös kolme kuukautta sotilaskeskuksessa Kangasalalla. Hän joutui kuuntelemaan kauheita puheluita, joissa huudettiin apua ja lisää kalustoa. Avunpyyntöjä tuli myös öisin.

Lottatoimensa ohessa Tanila opiskeli Helsingin yliopistossa saksan kieltä. Järjestön lakkauttamisen aikaan hän oli jo takaisin siviilissä eikä järjestön lakkauttaminen ollut hänelle niin iso asia.