Walden, Anni

Anni Walden (o.s. Konkola) syntyi 16.6.1885 Jämsässä tilanomistajan tyttäreksi. Hän meni naimisiin 1906 paperiteollisuusmies Rudolf Waldenin kanssa. He asuivat vuoteen 1917 asti venäjällä Rudolf Waldenin työn vuoksi. He saivat viisi lasta vuosina 1907-1919. Vanhin tytär kuitenkin kuoli 1915. Myös kaksi pojista kaatui jatkosodan aikana 1941 ja 1944.

Sodan jälkeen 1918 Waldenit asuivat Jämsässä ja Valkeakoskella, ja Rudolf Waldenista tuli menestyvä paperitehtailija. Hän oli myös Gustaf Mannerheimin hyvä ystävä, ja talvisodan aikana hän toimi Mannerheimin uskottuna puolustusministerinä.

Talvisodan jälkeen Mannerheimin lastensuojeluliitossa alettiin suunnitella sotaorpojen huoltoa. Arvo Ylpön ja Mannerheimin aloitteesta syntyi sotakummivaliokunta, jonka johtoon pyydettiin Anni Waldenia. Hän toimi valiokunnan puheenjohtajana 1940-1945. Työhönsä hän suhtautui vakavasti ja hän hoiti tehtäviään menestyksekkäästi.

Sotakummityö suuntautui aluksi Amerikkaan, jossa myötätunto Suomen tilannetta kohtaan oli suuri. Ennen varsinaisen sotakummityön alkua Amerikasta oli tullut tarjous auttaa Suomen sotaorpoja niin, että amerikkalainen henkilö ottaisi avustaakseen suomalaisen sotaorvon lähettämällä hänelle jonkin tietyn summan rahaa kuukausittain. Vastineeksi kummi saisi tiedot lapsesta ja valokuvan. Tälle pohjalle sotakummityötä alettiin rakentamaan. Waldenin yllätykseksi ihmisten halu auttaa osoittautui laajemmaksi, ja pian kummeja saatiin myös Sveitsistä, Ruotsista ja Tanskasta. Yhteensä sotakummisuhteita solmittiin kuuden maan kanssa.

Kaikille sotaorvoille ei kuitenkaan riittänyt ulkomaalaisia kummeja, ja sotakummivaliokunta ryhtyi vetoamaan myös oman maan kansalaisiin. Myös kotimaassa auttamistahtoa löytyi, suurin osa sotakummeista tulikin omasta maasta. Kummi sitoutui avustamaan sotaorpoa vähintään kahden vuoden ajan 250-600 markalla kuukaudessa. Apu saattoi olla myös muuta kuin rahaa, kuten vaateita ja elintarvikkeita. Kummiudessa kannustettiin myös henkilökohtaiseen kontaktiin lapsen ja kummin välillä.

Yksityisen henkilön lisäksi myös yhteisöt alkoivat ottaa sotakummilapsia. Myös Lotta Svärdin lotta- ja pikkulotta osastot ottivat kummilapsia. Jatkosodan aikana miltei jokaisella osastolla olikin ainakin yksi kummilapsi. Lotta Svärd kuului myös sotakummitoimikuntaan vuodesta 1940 lähtien. Valiokunnassa heillä ei varsinaista edustusta ollut, mutta valiokunnan puheenjohtaja Anni Walden oli itse aktiivinen lotta.

Anni Walden erosi sotakummivaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä vuonna 1945 vedoten miehensä terveydentilaan. Sotakummivaliokunta jatkoi toimintaansa kuitenkin vuoteen 1959 asti. Mannerheimin lastensuojeluliiton toimiston kautta saapui sotakummien kirjeitä ulkomailta vielä 1970-luvun alkuun asti.

Anni Waldenille myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki 1942.

Anni Walden eli leskenä vuodesta 1946, kunnes kuoli 77-vuotiaana 10.8.1962.

Lähde: Korppi-Tommola, Aura: Walden, Anni. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 8.8.2017)
URN:NBN:fi-fe20051410
ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)