Perttunen Hilkka
Hilkka palveli viestilottana Karjalan kannaksella ja Äänisellä vuosina 1941–1944.
Hilkka palveli viestilottana Karjalan kannaksella ja Äänisellä vuosina 1941–1944.
Elli toimi Jyväskylässä keräys- ja huoltojaostossa ja hän keräsi vaatteita evakoille kulkien ovelta ovelle.
Aino Långström toimi muonitustehtävissä keittäen ruokaa parakissa ja lastaten autonlavalle raskaita 50 litran keittotonkkia.
Eeva Piiparinen oli aktiivinen Parikkalan Lotta Svärd paikallisjärjestön toiminnassa. Hän oli v. 1939-1944 paikallisjärjestön johtokunnan jäsen.
Elsa Harjama toimi Lotta Svärd Kalajoen osastossa keräys-, kanslia- ja lääkintälottana.
Tarvainen liittyi Lottajärjestöön vuonna 1938. Hän kuului Heinäveden paikallisosaston keräys- ja kansliajaostoon.
Sigrid Ventjärvi-Muramo hoiti Kokkolan paikallisosaston johtokunnassa varapuheenjohtajan tehtäviä sekä toimi keräyspäällikkönä.
Aino Valkama toimi lottaopettajana ja vuodesta 1933 eteenpäin Lottajärjestön kanslianeuvojana.
Liisa Penttilä toimi sota-aikana muun muassa Kotkassa puhelinviestittäjänä Laivastoesikunnassa ja kanttiinin hoitajana ilmatorjuntapattereille.
Liisa Tanila liittyi mukaan pikkulottiin 15-vuotiaana vuonna 1939 ja oli mukana monissa kotirintaman tehtävissä.
Fanny Syrjänne kuului Lottajärjestön Pohjois-Uudenmaan piirin piirijohtokuntaan vuodesta 1923 alkaen ja keskusjohtokuntaan vuoden 1927, jolloin hän toimi muonituspäällikkönä.
Verna Snellman oli Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnassa vuosina 1930–1939 toimien keräysjaostopäällikkönä vuodet 1930–1933 sekä hoitaen useita luottamustehtäviä.
Adele Mustonen kuului Viinijärven kyläosaston keräys- ja huoltojaostoon. Sodan aikana hän muun muassa toimitti verilähetyksiä Äänislinnaan.
Maj-Mirjam Salomaa liittyi lottajärjestöön talvisodan alkaessa. Hän toimi ilmavalvontalottana Porin vesitornissa ja Porin IVAK:ssa, sekä laulajana Jori Malmstenin kiertueilla sotatoimialueella itä-Suomessa.
Aili Salomaa toimi Lottajärjestön Turku I:n puheenjohtajana, hän kuului vuosina 1939-1944 Lotta Svärd -lehden toimitusneuvostoon ja Lottajärjestön keskusjohtokuntaan vuosina 1941-1944.
Hanna Lehtinen toimi muun muassa Keski-Pohjanmaan lottapiirin puheenjohtajana vuosina 1934-1942.
Helvi Lasonen oli jatkosodan loppuvaiheessa lottakomennuksella Simolan asemalla huolehtimassa evakoista, kun venäläisten suurhyökkäys alkoi ja ihmiset pakenivat sodan jaloista.
Anna-Liisa Käkönen liittyi Lottajärjestöön vuonna 1925. Hän kuului Kirvun paikallisosaston keräys- ja huoltojaostoon.
Toini Kyytinen liittyi Lottajärjestöön vuonna 1932. Hän toimi Helsinki IX paikallisosaston keräys- ja kansliajaostossa.
Valma Kivitie otti hoitaakseen Lotta Svärd-lehden toimitussihteerin tehtävät Talvisodan vaikeimpina viikkoina alkuvuodesta 1940 . Tässä tehtävässä hän toimi Lottajärjestön lakkauttamiseen saakka.
Kaisu Rauhamaa kuului Etelä-Kymenlaakson lottapiirin johtokuntaan, jossa hän toimi lottatyttötyön johtajana.
Elsa Joensuu toimi vuodesta 1940 alkaen Riihimäellä invaliidiyhdyslottana ja myöhemmin keräys- ja huoltojaoston päällikkönä.
Bertta Ikonen toimi talvisodassa Jokelan kyläosaston huoltolottana. Jatkosodassa hän työskenteli armeijan huoltolottana vastuualueenaan varuskorjaamo.
Kenraalitar Gurli Ignatius toimi Lottajärjestön Helsingin piirin johtokunnassa vuosina 1921-1931, hoitaen samalla keräyspäällikön tehtävää. Vuonna 1932 hänet kutsuttiin Lottapiirinsä kunniajäseneksi.
Kirsti Hoppu liittyi Lottajärjestön Helsinki XIII paikallisosastoon vuonna 1937. Sota-aikana hän oli lottakomennuksella sotatoimialueella.
Sylvi Havukkala toimi Lottajärjestön Sortavalanpiirin puheenjohtajana. Keväällä 1940 hänet valittiin Lottajärjestön keskusjohtokuntaan.
Lempi Hammaren oli Lottajärjestön keskusjohtokunnassa useissa eri tehtävissä 1920-luvun alkupuoliskolla.
Toini Hakola kuului Lottajärjestön Lapuan paikallisosaston keräys- ja huoltojaostoon. Sota-aikana hän oli mukana huolehtimassa sotalapsista.
Beda Forsström oli mukana perustamassa Riihimäen Lotta Svärd -paikallisyhdistystä, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hänellä oli kunnia toimia.
Karin Fieandt oli mukana perustamassa Lottajärjestön Helsinki VIII paikallisosastoa, jonka puheenjohtajana hän toimi.
Thekla Brummer oli Lottajärjestön keskusjohtokunnassa vuosina 1924-1930, toimien keräysjaoston päällikkönä.
Aili Hietaro oli mukana perustamassa Lottajärjestön Savonlinnan paikallisosastoa. Erityisen aktiivisesti hän oli mukana organisoimassa erilaisia hyväntekeväisyyskeräyksiä.
Ella Hakaniemi kiersi Lottajärjestön ensimmäisenä piirineuvojana ympäri Suomea pitämässä kursseja ja neuvontapäiviä sekä toimi muun muassa kesällä 1939 Kannaksen linnoitustöiden muonitusjohtajana.
Sotien aikana Helga Kortesluoma oli lottakomennuksella Jämijärvellä ilmavalvontatehtävissä ja Porissa sotasairaalassa.
Kerttu Kinnarinen toimi muun muassa Karjalassa kodinsiivousjoukoissa.
Raisa Kettunen oli lottakomennuksella muun muassa Salmissa ja Impilahdessa pesulassa, jossa pestiin ja huollettiin etulinjasta tulleita vaatteita.
Elli Karvinen toimi Lottajärjestön Viipurin paikallisosastossa. Lottatoiminnan lisäksi hän osalistui aktiivisesti Viipurin tyttöpartion toimintaan, jonka johtajana hän oli vuosina 1927-1944.
Toini Aaltonen kuului Seinäjoen lottakuoroon, joka esiintyi jatkosodan aikana sotasairaaloissa, sotilaallisissa- ja seurakunnallisissa tilaisuuksissa.
Anna Aaltonen liittyi Lottajärjestöön vuonna 1920, jossa toimi Lahden paikallisosaston keräys- ja huoltojaoston jäsenenä.