Ahonen Rauha
Rauha oli toimisto- ja viestitehtävissä muun muassa Karhumäellä ja Jänkäjärvellä.
Rauha oli toimisto- ja viestitehtävissä muun muassa Karhumäellä ja Jänkäjärvellä.
Sodan alkaessa Toini oli viestilottana Räisälän Myllypellon puhelinkeskuksessa.
Talvisodan aikana Marjatta toimi lottana Suomenlinnan sotilassairaalassa, jatkosodassa Puolustusvoimain Pääesikunta II:n komennuksella Veripalvelun johtajana Rovaniemellä.
Paketteja tehtiin tuntemattomille sotilaille ja niihin laitettiin äidin tekemiä leipomuksia varsinkin korppuja, jotka eivät homehtuisi matkalla ja ne sukat ja käsineet, joita pikkulotat olivat kutoneet.
Anna otti osaa keräyksiin ja hän leipoi ”korppuja” ja kutoi sukkia tuntemattoman sotilaan paketteihin ja kannusti myös tyttäriään pikkulottina kutomaan lapasia ja sukkia. Langat saatiin lottayhdistyksen kautta.
Mertta kävi Lahden paikallisosaston lottakurssin muonitusjaostossa 19.9.1939–4.10.1939 Lahden kansanopistolla yhdessä sisarensa Kertun kanssa.
Talvisodan aikana Helena toimi lottana sairaala-apteekin hoitajana Malmin ja Nikkilän sairaaloissa, jatkosodan aikana Puolustusvoimain Pääesikunta II:n veripalvelulottana Rovaniemellä ja Lieksassa.
Rauha toimi sota-aikana muonitustehtävissä kotiseudullaan ja osallistui kotirintaman työtehtäviin miesten ollessa rintamalla
Helvi toimi Sallassa ilmavalvontalottana.
Leena aloitti lottakomennuksella 6.1.1942. Seurasi lukuisia kolmen, viimeksi kahden kuukauden komennuksia rintamalla tai muualla.
”Asuimme Räisälän kirkonkylässä kuin suuressa sotaleirissä. Olimme mukana mieleenpainuvissa sotilaiden ja nuorten poikien hautajaisissa laulamassa ja auttelemassa.”
Aune Delin toimi sota-aikana lottatehtävissä puhelinvartiossa. Talvisodan jälkeen hän toimi emännöitsijänä ja ruoanlaittajana Ruukissa internoitujen puolalaisupseerien muonituksessa 18.6.–8.9.1940.
Anna Aksela kuului Lotta Svärd Kiuruveden paikallisosastoon.
Mirjam Anttonen liittyi vuonna 1940 pikkulottiin. Hän meni äitinsä mukana lottakanttiiniin töihin kantaen astioita ja tehden muuta pientä siistimistä.
Marja Binham toimi lottana jatkosodassa ilmatähystystehtävissä sekä viihdytysjoukoissa.
Pirkko Brander toimi pikkulottana ja teki elämäntyönsä myöhemmin anestesialääkärinä Helsingissä.
Helvi Arkkila (os. Vuorio) syntyi 16.09.1908 Kiskossa. Helvi-äitini syntyi Elin ja Oskari Vuorion maanviljelysperheeseen. Hän avioitui Enok Arkkilan kanssa 1928. Heille syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Töitä riitti maatalossa kaikille lapsille. Koneiden myötä työn teko helpottui pikku hiljaa. Helvi liittyi Kiskon lottiin ja oli mukana muonittamassa rintamalle lähtijöitä. Kisko oli keskuspaikka, johon saapui…
Hilja Alho toimi viestintälottana vuosina 1939–1940 rintamalinjan läheisyydessä telekommunikaatiossa. Tästä työstään hän sai kiitokseksi ompelurasian Lotta Svärdin logolla.
Margaretha Berghell toimi kanslialottana Mikkelin päämajassa ja sen jälkeen Itä-Karjalassa suunnitellen lottien sijoituksia.
Sotavuosina Gerda Alopaeus-Lindholm omistautui evakuoitujen ja kodittomien lasten auttamiseen.
Elsa Brandt-Ojala toimi talvisodan aikana Viipurissa muonittajana ja jatkosodassa radiosähköttäjänä Itä-Karjalassa.
Rauhan aikana Selma Aron harrastukset lottatyön piirissä liittyivät iltamiin, näytelmiin ja hiihtoon.
Irman kertoessaan sotatoimialueen sairaalasta pystyi aistimaan, miten vaikeata oli valmistella menehtyneet viimeiselle matkalle.
Koska ruokaa oli niukanlaisesti, tytöt olivat iloisia kun kotoa tuli paketti jossa oli kalakukko.
Vuonna 1941 osallistuin Suomi-Ruotsi kävelyn maaottelumarssiin ja taivalsin 10 km matkan.
Sairasjunassa tehtävänä oli henkilökunnan jokapäiväinen muonitus sekä potilasmatkan aikana n. 250-300 potilaan muonitus.
Laina toimi erityisesti muonituslottana. Suuri urakka oli talvisodan aikana viikoittainen leivän leipominen Puolustusvoimille.
Vedin manttelin ylleni, repun selkääni ja nousin kuorma-auton lavalle toisten lottien seuraan ja jätimme kotikylämme.
Lottajärjestöön liityttyään Alli sai viestintäkoulutuksen Koivistolla.
”Askartelimme, lauloimme, joimme teetä ja pullaa. Osasin silloin jo kutoa.”
Isänmaallisen kasvatuksen saanut Helvi liittyi 1933 pikkulottiin ja 18-vuotiaana lottajärjestöön.
Marjatta oli apuna ruokahuollossa isompien kanssa.
Elsa toimi muonituslottana lottien ravintolassa raviradalla ja muonittajana Kaupin perunakellarilla jatkosodan aikana.
Anna-Liisa joutui tekemään vaarallisiakin töitä kuten pyssynpiippujen puhdistamista ja viholliskoneiden ylilentojen vartioimista.
Veera oli vankina talvisodan aikana vanhassa luostarissa Interposolkan kylässä.
Lindis oli 22-vuotias, kun sai komennuksen muonituslotaksi linnoitusrakennuspataljoonaan heinäkuussa 1941.
Eeva oli pikkulotta, mutta perheen äidin kuoltua vuonna 1939, hän joutui ottamaan vastuulleen neljä nuorempaa sisarustaan.
Hilkka kantoi vihkiäisissään 3.4.1937 ensimmäisenä Satakunnassa lottakruunua.
Miili toimi muonistuslottana Olkisilla Hausjärvellä ja sotatoimialueella Kivennavalla ja Mustolassa.
Kaarina Ala-Heikkilä toimi muonituslottana ja osallistui myyjäisten ja ompeluseuran toiminnan järjestämiseen.
Aila Anttila toimi pikkulottana Oulussa. Hän lauloi sotasairaaloissa ja kutoi sukanvarsia.
Ethel Andersson tjänstgjorde under fortsättningskriget som luftbevakningslotta på Berghamn i Houtskär sommaren 1942.
Anna-Liisa Ahonen toimi sota-aikana lääkintälottana Oulun Sotilassairaala 32:ssa.
Lukion loppuun vieminen ja jotkut sotaan liittyvät asiat aiheuttivat sen, että Kaarina pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta kesällä 1944. Hän kuului valonheitinpatteriin.
Lottajärjestöön Helvi Autio liittyi 24.2.1938 ja hän kuului Tampereen paikallisosaston muonitusjaostoon.
Aura Aumo meni rintamalle rannikkotykistön palvelukseen ja siellä hänestä tuli aluksi emäntä esikuntaan ja myöhemmin Laatokan rannalle rakennettuun upseerikerhoon.
Saara Airaksinen toimi jatkosodan aikana pankkityönsä ohella iv-lottana kotirintamalla Torniossa. Jonkin verran hän työskenteli myös saksalaisten potilaiden parissa sotasairaaloissa.
Sotavuosina 1941-1945 Kirsti Arjanne toimi ilmavalvontalottana. Siitä tehtävästä hän sai 1956 Ilmavoimien muistoristin ja vuotta myöhemmin sodan muistomitalin.
Saime Anttalainen oli viestilotta ja toimi puhelinvälittäjänä talvisodassa Karjalankannaksella ja jatkosodassa Itä-Karjalassa.