Kirsti Helenius palveli sodan aikana muonituslottana. Rauhan palattua Kirsti jatkoi Mikkelissä aktiivista harrastustoimintaansa. Hän oli Sotainvalidien veljesliiton Mikkelin osaston naiskuoron, sittemmin Mikkelin Laulusiskot ry:n perustajajäsen.
Kesälahdelle perustettiin talvisodan jälkeen koulutuskeskus ja lottakanttiini. 17 -vuotias Hilkka Hiltunen työskenteli kanttiinissa ja siellä hän kesällä tapasi kouluttajana toimineen kuopiolaisen vänrikki Erkki Hiltusen.
Anna Hakanen toimi lääkintälottana Haapaveden kansakoululla. ”Liityin lottajärjestöön, kun olin juuri täyttänyt 18. Työ oli perushoitoa; syöttämistä, juottamista, pesuissa, liikkumisessa ja pukeutumisessa avustamista.”
Toini Hakala toimi hammaslääkärinä sotasairaalassa. Tästä ajasta muistona on jäänyt nuoren sotilaan tekemä arkku kiitoksena siitä, että Toini omalla kustannuksellaan teki pojalle hampaat.
Jatkosodan aikana Toini Heikkinen toimi pikkulottana ja neuloi rintamalle sukkia ja lapasia.
Rauha Huovila toimi sota-aikana muonituslottana Petroskoissa, Aunuksessa ja Vitelessä.
Birgit var bara 19 år, när hon tjänstgjorde som lotta under kriget på Mjölbollstad sjukhus.
Minulla oli henkilökohtaisesti suuri ilo tulla määrätyksi aina tarvittaessa v. 1944 aikana Ylipäällikön junan ravintolavaunun henkilökuntaan.
Elli oli Karstulan kirkonkylän lottien jäsen 1920-luvulta lähtien aina järjestön lakkauttamisen saakka.
Aula toimi keittiöapulaisena, muonitusapuna sekä teki villojen karstausta, kehräystä ja kutoi villasukkia rintamalle.
Sota-aikana Veera auttoi evakkojen muonituksessa.
Saimi toimi pikkulottien ohjaajana Kälviällä. Pikkulotat kokoontuivat Kälviän suojeluskuntatalolla viikoittain.
Talvisodassa konekirjoitustaitoisena kanslialottana Leila sai komennuksen Saimaan Rättijärvelle Karjalan kannakselle.
Kerhossa laulettiin koulu- ja kansallislauluja, leikittiin, tehtiin käsitöitä ja hoidettiin pienempiä lapsia.
Jatkosodassa Meeri toimi pataljoonan huollon ylivalvojana, johtaen seitsemää keittiötä henkilökuntineen.
Hilppa toimi viestintälottana Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin puhelinkeskuksessa Lokissa, Mikkelissä.
Anni toimi lottana Seinäjoen Sotasairaalassa muonitus- ja hoitotehtävissä kesällä 1944.
Meeri sai 1941 jatkosodan alettua sai komennuksen Joensuuhun kaatuneitten evakuointikeskukseen,
Kotirintamalla vanhempiani ja naapureita auttaen tein kaiken, minkä itsestäni irti sain.
Sotien aikana Sirkka toimi sairaalan kallo-osastolla.
Vuosien 1942–43 paikkeilla Aune perusti oman valokuvaamon ja kuvasi paikkakunnan merkittäviä tapahtumia, kuten sotatoimiin liittyviä tilanteita, paraateja ja juhlatapahtumia sekä miljöökuvia.
Toini oli muonitustehtävissä kotikylällään, joka talvisodan jälkeen jäi rajakyläksi.
Elli auttoi Lotta Svärd -järjestössä niissä tehtävissä, missä apua tarvittiin.
Talvisodan aikana Ansa työskenteli Leppävirran sosiaalihoidossa.
Jatkosodan aikana Kaisa oli ilmavalvontalottana Kossalmissa Äänislinnassa.
Jatkosodan aikana Elli toimi sairaalalottana sotasairaalassa.
Jatkosodan aikana Maiju toimi lääkintälottana Enson sotasairaalassa ja Päämajassa Mikkelissä.
Jatkosodassa Lotta oli töissä kenttäpostikonttorissa (KPK.1 Matkaselkä) vuosina 1941–1942.
Elli työskenteli lääkintälottana sotasairaalassa, mutta hänet kotiutettiin sairauden vuoksi.
Aili osallistui lottajärjestössä muonitustehtäviin ja erilaisten juhlatilaisuuksien järjestelyihin.
Lottana Elsa toimi Kolilla ja hänen miehensä oli suojeluskunnan paikallispäällikkö.
Kanttiinitöiden ohella lotat auttoivat sotilaita myös sahamaan ja kuorimaan puita paaluja varten.
Talvisodan aikana Sirkka-Liisa toimi ilmavalvontalottana ja osallistui Lottakahvilan ylläpitämiseen.
Sylvi toimi viestintä- ja lennätinlottana talvi- ja jatkosodan aikana ja siirtyi kannatusjäseneksi sodan loppuvaiheessa.
Hilkka Haasto oli jäsenenä Selin Lotta Svärd paikallisosastossa.
Lottajärjestössä Olga Haaston tehtävänä oli ilmavalvonta Selkissä.
Jatkosodassa Elma palveli lottana Äänislinnassa kenttäsairaalan keittiössä. Muonituksen ohella hän hoiti muita tehtäviä.
Ollessaan 18-vuotias, päätti Helvi Heiska yhdessä parhaan ystävänsä Helin kanssa liittyä lottajärjestöön.
Keväällä 1943 Aino kävi kanttiinikurssin Viipurissa ja toimi sen jälkeen kanttiinilottana.Hän antoi lottalupauksen syyskuussa 1943.
Keväällä 1942 Ethel oli suorittanut ensiapukurssin ja saanut tiedon, että hänet on hyväksytty lääkintälotaksi.
Pikkulottien tehtäviin kuului myös kirjeiden kirjoittaminen. Kirjoittamista riittikin, sillä Elsan isä, kaksi siskoa ja kaksi veljeä olivat rintamalla.
Lyyli liittyi Lottajärjestöön 1940 ja hän toimi lottana rintamalla, Viipuri, Aunus, Käkisalmi ja Äänislinna, luultavasti muonitustehtävissä.
Aili Hilpo toimi Vaasassa lottana keskuskansakouluun perustetussa sairaalassa.
Heddi Gulin toimi Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin muonituspäällikkönä
Aili toimi sotien aikana ilmavalvontalottana kotitalonsa läheisyydessä olevan Risteen viljavaraston katolla ja oli koko sota-ajan yövalvonnassa.
Koko talvisota-ajan olin ilmavartiossa. Asuimme korsussa ja aina neljän tunnin tauon jälkeen oli kaksi tuntia kiikarointia ja vahtimista korkeassa tornissa Rokuan Pookivaaralla.
Sotavuosina Lilja työskenteli Porvoon sotilaspiirin esikunnassa muonituslottana demobilisointiin liittyvissä laskentatehtävissä sekä ilmavalvonta- ja keskuslottana Obnäsissa ja Ahvenanmaalla.
Kirsti Hirsimäki toimi lottana ja myöhemmin kirjakauppiaana.
Sylvi Haikka osallistui Sakkolan ja Raudun esikunnan töihin muonittaen sekä pesten, huoltaen ja korjaten upseerien vaatteita.
Pikkulottana Kaisa Hautamaa toimi lottatätiensä apuna Jalasjärven lottajärjestössä kutoen kypäränsuojia, sukkia ja rasoja sotilaille.