Erkinheimo Anni
Anni toimi lottana Seinäjoen Sotasairaalassa muonitus- ja hoitotehtävissä kesällä 1944.
Anni toimi lottana Seinäjoen Sotasairaalassa muonitus- ja hoitotehtävissä kesällä 1944.
Meeri sai 1941 jatkosodan alettua sai komennuksen Joensuuhun kaatuneitten evakuointikeskukseen,
Kotirintamalla vanhempiani ja naapureita auttaen tein kaiken, minkä itsestäni irti sain.
Sotien aikana Sirkka toimi sairaalan kallo-osastolla.
Vuosien 1942–43 paikkeilla Aune perusti oman valokuvaamon ja kuvasi paikkakunnan merkittäviä tapahtumia, kuten sotatoimiin liittyviä tilanteita, paraateja ja juhlatapahtumia sekä miljöökuvia.
Toini oli muonitustehtävissä kotikylällään, joka talvisodan jälkeen jäi rajakyläksi.
Elli auttoi Lotta Svärd -järjestössä niissä tehtävissä, missä apua tarvittiin.
Talvisodan aikana Ansa työskenteli Leppävirran sosiaalihoidossa.
Jatkosodan aikana Kaisa oli ilmavalvontalottana Kossalmissa Äänislinnassa.
Jatkosodan aikana Elli toimi sairaalalottana sotasairaalassa.
Jatkosodan aikana Maiju toimi lääkintälottana Enson sotasairaalassa ja Päämajassa Mikkelissä.
Jatkosodassa Lotta oli töissä kenttäpostikonttorissa (KPK.1 Matkaselkä) vuosina 1941–1942.
Elli työskenteli lääkintälottana sotasairaalassa, mutta hänet kotiutettiin sairauden vuoksi.
Aili osallistui lottajärjestössä muonitustehtäviin ja erilaisten juhlatilaisuuksien järjestelyihin.
Lottana Elsa toimi Kolilla ja hänen miehensä oli suojeluskunnan paikallispäällikkö.
Kanttiinitöiden ohella lotat auttoivat sotilaita myös sahamaan ja kuorimaan puita paaluja varten.
Sylvi toimi viestintä- ja lennätinlottana talvi- ja jatkosodan aikana ja siirtyi kannatusjäseneksi sodan loppuvaiheessa.
Hilkka Haasto oli jäsenenä Selin Lotta Svärd paikallisosastossa.
Lottajärjestössä Olga Haaston tehtävänä oli ilmavalvonta Selkissä.
Jatkosodassa Elma palveli lottana Äänislinnassa kenttäsairaalan keittiössä. Muonituksen ohella hän hoiti muita tehtäviä.
Ollessaan 18-vuotias, päätti Helvi Heiska yhdessä parhaan ystävänsä Helin kanssa liittyä lottajärjestöön.
Keväällä 1943 Aino kävi kanttiinikurssin Viipurissa ja toimi sen jälkeen kanttiinilottana.Hän antoi lottalupauksen syyskuussa 1943.
Keväällä 1942 Ethel oli suorittanut ensiapukurssin ja saanut tiedon, että hänet on hyväksytty lääkintälotaksi.
Pikkulottien tehtäviin kuului myös kirjeiden kirjoittaminen. Kirjoittamista riittikin, sillä Elsan isä, kaksi siskoa ja kaksi veljeä olivat rintamalla.
Lyyli liittyi Lottajärjestöön 1940 ja hän toimi lottana rintamalla, Viipuri, Aunus, Käkisalmi ja Äänislinna, luultavasti muonitustehtävissä.
Aili Hilpo toimi Vaasassa lottana keskuskansakouluun perustetussa sairaalassa.
Heddi Gulin toimi Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin muonituspäällikkönä
Aili toimi sotien aikana ilmavalvontalottana kotitalonsa läheisyydessä olevan Risteen viljavaraston katolla ja oli koko sota-ajan yövalvonnassa.
Koko talvisota-ajan olin ilmavartiossa. Asuimme korsussa ja aina neljän tunnin tauon jälkeen oli kaksi tuntia kiikarointia ja vahtimista korkeassa tornissa Rokuan Pookivaaralla.
Sotavuosina Lilja työskenteli Porvoon sotilaspiirin esikunnassa muonituslottana demobilisointiin liittyvissä laskentatehtävissä sekä ilmavalvonta- ja keskuslottana Obnäsissa ja Ahvenanmaalla.
Kirsti Hirsimäki toimi lottana ja myöhemmin kirjakauppiaana.
Sylvi Haikka osallistui Sakkolan ja Raudun esikunnan töihin muonittaen sekä pesten, huoltaen ja korjaten upseerien vaatteita.
Pikkulottana Kaisa Hautamaa toimi lottatätiensä apuna Jalasjärven lottajärjestössä kutoen kypäränsuojia, sukkia ja rasoja sotilaille.
Eva Hokkanen liittyi lottajärjestöön olleessaan 17-vuotias ja toimi sotatoimialueella ilmavalvontalottana.
Kotirintamalotta Anna Huhta kutoi ja ompeli sotilaille vaatteita ja osallistui muun muassa Vihtavuoren ammustehtaan suojaamiseen pommituksilta.
Eila Huitula kouluttautui muonittajaksi ja oli kanttiinissa emäntien apuna Antrean asemalla ja Vuoksen toisella puolella Kuukaupissa.
Liikkeellepanokutsu armeijaan tuli 18-vuotiaalle Elville samaan aikaan kuin isälleen ja Elvi komennettiin ilmavalvontalotaksi Kuusamon ilmasuojelupiiriin.
Esterin tehtävinä oli kahvilassa työskenteleminen, evakkojen auttaminen, muonitus ja Vilppulassa maatalousoppilaitoksessa sijaitsevassa sotasairaalassa työskenteleminen.
Kerran viedessään hevosrattailla ruokaa lensi vastapuolen hävittäjäkone Eilan takaa.
Esteri muistelee lotta-aikojaan: ”Lotissa oli semmoinen yhteisöllisyys, joka minulla on aina mielessä. Koskaan en sellaista yhteishenkeä ole nähnyt kuin siellä oli naisten kesken.”
Jatkosota alkaessa Wilma kävi lottien lääkintäkurssin Lepaalla. Ensimmäinen komennus lääkintälottana oli Lappeenrannan venäläisten sotavankien sairaalassa.
Eeva-Liisa Forsblom liittyi pikkulottiin 1933 ja sotien aikana hän pakkasi leipiä ja teki muita pieniä töitä. Vuonna 1944 hän työskenteli myös invalidikodissa.
Terttu Haapanen toimi lottana lääkintä, -muonitus ja erilaisissa viestintätehtävissä Isosaaressa, Suomenlinnassa ja Santahaminassa. Hän vastaanotti muun muassa salasanomia ja poltti vihollisen kirjeitä.
Maija-Liisa Hemmi oli ensin pikkulotta ja talvisodan syttyessä hän oli riittävän vanha toimiakseen lottana. Hän oli molempien sotien ajan rintamalla toimien muonitus- ja vaatehuollon tehtävissä.
Ilma Elo toimi sodan aikana lottakouluttajana ja ennen talvisotaa ja sodan jälkeen kansakoulunopettajana.
Aune Hirvonen liittyi lottajärjestöön Ikaalisissa 1937 ja toimi jatkosodassa muonitustehtävissä Laatokan rannikkopuolustuksessa mm. Habanovassa.
Lotta Aune Hokkinen toimi Päämajassa, Mikkelissä, jossa hän työskenteli puhelinkeskuksessa yhdistäen muun muassa rintamalta tulevia puheluja päämajan henkilökunnalle ja päinvastoin.
Hilma Häkkinen (o.s. Kukko) kuului Lotta Svärd järjestön Karjalaisten kyläosastoon ja toimi sotien aikaan muonituslottana.
Toini Gustafsson-Guster toimi lottajärjestössä lääkintälottana ja jo sotien aikana työskenteli hän myös siviilitoimessaan farmaseuttina/apteekkarina
Anja Huopio oli lääkintälottana sotasairaalassa Jyväskylässä ja toimi veripalvelussa vieden sotavuosina verta mm. Äänislinnaan ja Karhumäkeen saakka.