Jussila Kaarina
Rauman mlk:n suojeluskunnantalolla Sampolassa Kaarinan tehtävänään oli mm. henkilötietojen kirjaaminen miehistä, jotka lähtivät rintamalle.
Rauman mlk:n suojeluskunnantalolla Sampolassa Kaarinan tehtävänään oli mm. henkilötietojen kirjaaminen miehistä, jotka lähtivät rintamalle.
Puolen vuoden ajan Eila työskenteli inkeriläisten vauvojen ja lasten parissa ja piti työstään todella paljon
Jatkosodan aikaan Ester Kaarina oli Tainionkoskella ja Viipurissa kenttäpostikonttorin pakettiosastolla.
Eila hoiti myös Sulkavalla toimineen sotilasautokomppanian muonavaraston kirjanpidon.
Pikkulotat muun muassa kutoivat sukkia, kasvosuojia ja villapaitoja sekä tekivät sidetarpeita.
Rakel toimi rintamalla lottana hyvin monenlaisissa tehtävissä.
Ellen oli talvisodan aikana pikkulotissa ja kahden viikon muonituskurssin Ellen kävi syksyllä 1940.
Jatkosodan aikana Kyllikki Kärkkäinen palveli lääkintälottana Iisalmessa ja useassa sotasairaalassa Itä-Karjalassa
Helmi-Briitta työskenteli talvisodan aikana ilmavalvontalottana sekä sotasairaalassa kotipaikkakunnallaan Nummelassa
Taimi toimi lottatehtävissä Laukaan kirkossa sijaitsevassa puhelinkeskuksessa.
Lääkintälottakurssilta komennettiin 6-7 terijokelaista tyttöä sotasairaalaan töihin, Ester näiden mukana.
Sirkka liittyi Lotta Svärd -järjestöön 1936. Hän oli Pyhäjärven paikallisosaston toimisto- ja viestijaoston jäsen sekä rahastonhoitaja 1938.
Hilja oli pikkulottien leirillä Suojalassa.
Talvisodan talvena Eira keräsi kumiromua kelkalla, joita vietiin kaupan keräyspisteelle.
Pikkulottana Elvi kehräsi lankoja ja kutoi sukkia rintamalle.
Mannerheim kun kävi Lieksassa, oli pikkulotat kunniavartiossa. Irjalle hänen vierailunsa muistuu mieleen kunnia-asiana.
Saara oli kaatuneiden hautajaisissa apuna tiskaamassa ja pakkasi tuntemattomien sotilaiden paketteja
Maija neulooi ompelukerhoissa sukkia ja huolehti kahvitarjoilusta.
Kirkkaimpana pikkulotta-ajoilta Aune muistaa matkan pikkulottien lipunnaulaukseen Iisalmeen.
Lotat pitivät ompeluseuroja, jotka kokoontuivat usein Astan kotiin ja he neuloivat sukkia omista kehräämistä langoista.
Sirkka toimi hevoskuskina rintamalta lomilla käyville veljille ja lottasiskolle.
Maija-Liisa oli pikkulottana äitinsä mukana muonitustehtävissä, kun evakkojunat tulivat Kouvolaan.
Regina toimi ensin ivakissa ja loppusodasta ilmatorjuntalottana.
Aino oli isompien lottien apuna pesten ja kuivaten kahvikuppeja sekä toimien juoksutyttönä
Talvisodan aikana Helvi toimi pioneeriyksikön muonituksessa
Mirja toimi pikkulottana Merimaskun suojeluskuntatalolla ja pakkasi ”tuntemattomille sotilaille” paketteja,
Sotien aikana Rauha toimi ilmavalvontalottana Kiuruveden kirkontornissa.
Talvisodassa Meri-Alli oli mukana lääkintälottana ”siellä jossakin”.
Jatkosodassa Silja oli lottana tarkkailutehtävissä Vosnasenjassa ja Bogatsevassa.
Jatkosodan aikana Mirjam toimi Ranuan ja Misin asemalla ilmavalvontalottana.
Taimi toimi jatkosodan aikana kanttiinilottana ja vastaavana emäntänä.
Eila oli sota-aikana päivisin töissä myymäläapulaisena ja iltaisin ilmavalvontatehtävissä.
Oili toimi pikkulottana Kolilla ilmavalvonnassa ja lottana Jyväskylässä sotasairaalassa.
Laina oli pikkulottana kirjeenvaihdossa sotilaiden kanssa pitäen näin mielialaa ja toivoa yllä.
Laura sai komennuksen sotatoimialueelle raivaamaan ja siivoamaan viholliselta takaisin vallattua Karjalaa.
Koulun ohella Helena toimi pikkulottana, joita siihen aikaan Hankasalmella oli muutamia kymmeniä.
Ennen sotaa Terttu oli Oulun kasarmin kanttiinissa töissä ja sitä kautta pestautui lotan tehtäviin.
Helmi Kössi toimi muonituslottana Oripäässä.
Ann’Marie toimi pikkulottana talvisodassa ja jatkosodassa ilmavalvonnassa Helsingissä.
Sota-aikana Lyyli muonitti kotirintamalla ilmavalvonnan ja sillan vartiointitehtävissä olevia suojeluskuntalaisia ja lottia.
Pikkulotat suorittivat merkkejä lottapukua varten ja siihen kuului muun muassa kävelyä ja reppujen kantamista.
Autoimme isompia lottia kaikessa missä kykenimme.
Toini osallistui sotilaiden muonittamiseen leipomalla ruisleipää ja vei sitä lähes päivittäin sotilaiden ruokalaan.
17-vuotiaana Annikki pestautui puolustusvoimiin Kemijärvelle rautatietä rakentamaan. Lottana ollessaan hän siivosi sotilasjunia.
Aamulla alkoi hyökkäys, pommikoneet tulivat. Lottia piiloutui junavaunun alle, tietämättään että se oli ammusvaunu.
Touko-syyskuussa 1942 Maija toimi viiden kuukauden ajan Mikkelissä pääkeskus Lokin alaisessa Harjulan viestikeskuksessa.
Matkaa lottakahvilaan oli 6 km, jonka matkan ajoin polkupyörällä. Työvuoroni olivat iltapäivästä iltaan noin kello kahdeksaan.
Kesällä 1944 Kirsti oli auttamassa kuutena päivänä vanhempia lottia evakkojunien muonituksissa Mäntyharjun rautatieasemalla.
Vuosina 1938–1939 pikkulotat saivat erilaisia tehtäviä mm. ”piti tehdä niitä flanellikaasunaamareita”. Sirkka teki niitä äitinsä avustamana kotona.