”Koko lapsen elämäni pyöri lottatyön ympärillä, sillä se oli keskittynyt meidän koululle. Äiti oli puheenjohtaja, ja meillä oli kaikki siihen liittyvä materiaali. Seisoipa pihassa niin sanottu ”Lottapömpeli”, jossa säilytettiin kaikki lottien astiat, kenttäkeittiöt, lautaset, mukit, …”
Jatkosodan aikana Siiri Myllylä hoiti venäläisiä sotavankeja Kokkolassa. Kun häneltä kysyttiin, pelottiko hoitaa sotavankeja, hän vastasi, että ei pelottanut, koska he olivat jalattomia.
Ilmi Pulliainen liittyi lottajärjestöön vuonna 1939. Hän oli lottatehtävissä Perolla entisessä työpaikassaan Ferrarian tehtaalla. joka oli 2:n panssarikomppanian asemapaikka.
Jatkosodan aikana Kerttu Paavilainen toimi konekirjoittajana Päämajan huoltokonttorissa Mikkelissä kahden vuoden ajan.
Paula Malmi toimi talvisodan aikana ilmavalvontatehtävissä Virolahdella.
Irja Mankinen toimi sotavuosina ilmatorjuntatehtävissä Mäntsälässä ja sai palveluksestaan II luokan Vapaudenmitalin, talvisodan muistomitalin, Äänisen ristin, Ilmavoimien ristin ja Sinisen ristin.
Sanni toimi sodan aikana muonituslottana Päämajassa ja Laatokan rannikon prikaatissa.
Marjatta työskenteli muonituslottana 55. Sotasairaalassa Kangasalla sekä myöhemmin lääkintälottana sotasairaalassa.
Helmi on yksi heistä, jotka talvisodan kovissa pakkasissa vahtivat Suomen ilmatilaa Koskenmäen valvontatornista käsin.
Ilma johti 1930-luvulla Kouran Lottien varusjaostoa.
Lotaksi Bertta liittyi oletettavasti 1935–36 välisenä aikana, koska silloin perustettiin Räisälän lottien alajaosto Siirilahden lotat.
Itse jouduin nukkumana lattialla ompelukoneen alla sen poljin pääni alla. Väkeä oli kaikki alakerran huoneet ja yläkerran kammarit täynnä.
Sota-aikana Hilja vastasi Pynnöniemen maataloudesta miesten ollessa sodassa. Pynnöniemeen majoittui myös paljon evakkoja.
Talvisodassa Helmi oli evakkojen huolto- ja sijoitusjohtaja Väärinmajassa.
Toini osallistui Tyngän Rahkon koululla pikkulottien iltoihin.
Lottana Hilja toimi mm Porin sotasairaalassa ja muisteli usein siellä oloaan.
Eeva toimi lottana sota-aikana erillistehtävissä Tyrnävällä.
Jatkosodan aikana Sirkka-Liisa avusti erilaisissa tehtävissä Sortavalan sotasairaalassa.
Vuodesta 1940 eteenpäin Liisa toimi pikkulottana evakuoitujen karjalaisten muonituksessa.
Pirkko liittyi 18-vuotiaana kesällä 1942 Lotta Svärd -järjestöön ja työskenteli Kouvolan suojeluskuntapiirin esikunnassa.
Hilda toimi muonitustehtävissä Kuhmon Suojeluskunnan leiripäivillä.
Talvisodan aikana Tuulikki oli muonittamassa kirkonkylään koottuja syrjäkylien evakkoja ennen heidän siirtymistään Pohjanmaalle.
Ensimmäinen komennuspaikka Kertulla oli Kokkolan Sotavankisairaala nro 28.
Vuoden 1941 elokuussa Aili aloitti lottatyössä Kemijärven Rajatoimistossa leipomossa.
Eeva oli lääkintälottana kenttäsairaalassa, jonne tuotiin haavoittuneita ja paleltuneita sotilaita Taipaleen rintamalta.
Anneli joutui ilmavalvontalotaksi Haminaan, työpaikka oli Reserviupseerikoulun eli RUK:n katolla.
Aili kävi Lotta Svärdin ilmatorjuntalottakurssin Valkjärvellä 1930-luvulla.
Laine suoritti lääkintälottakurssin järjestöön liityttyään, mutta hän toimi kuitenkin Talvisodan aikana myös ilmatorjuntalottana.
Paula avusti pikkulottana vanhempia lottia näiden työskentelyissä.
Pikkulottan myin arpoja, joilla saatiin rahaa hyväntekeväisyyteen.
. Eevan tehtäviin kuuluivat mm. sideliinojen kääriminen ja sukkien kutominen.
Marja-Terttu aloitti pikkulotissa ja ehti 17 vuotta täytettyään toimia myös lääkintälottana.
Helmi toimi jatkosodan aikana kanslialottana Itä-Karjalassa Äänislinnassa, jossa hän hoiti postin tehtäviä.
Talvisodan aikana Laura oli muonituslottana Seinäjoella ja osallistui ilmavalvontakurssille heinäkuussa 1941.
Vieno kuului Lotta Svärd -järjestön Alatornion paikallisosastoon, jossa hän toimi muonituslottana ja emäntänä
Helvi oli pikkulottana Jyväskylässä ja auttoi todennäköisesti lottakanttiinissa.
Sodan jatkuessa Taimi määrättiin pesemään pyykkiä erään talon karjakeittiössä. Työtä tehtiin lähes ympäripyöreitä päiviä talvisodan loppuun asti.
Lääkintälotta Tyyne Orasvuo kuului Etelä-Kymenlaakson piirin Haminan Lotta Svärd osastoon.
Kirsti neuloi pitkävartiset sukat, jotka hän antoi siskolle rintamalle
Suojalassa Aili toimi pikkulottaryhmänjohtajana ja ryhmän nimi oli Ryhmä Pajunkissat.
. Inkeri tarjoili ja tiskasi ompeluseuroissa ja teki niitä tehtäviä, mitä 8-vuotiaana osasi.
Saimi oli mukana erilaisissa keräyksissä kylillä ja teki käsitöitä.
Kesällä pikkulotat tekivät eri taloissa kerppuja, joita ”pösylöiksi” kutsuttiin. Kerppuja syötettiin lampaille.
Rauha piti sota-aikaan päiväkirjaa ja näissä päiväkirjoissa Rauha kertoo Lapin sodan ajasta.
Pikkulottana Hillevi neuloi sukkia ja lähetti paketteja rintamalle.
Linnea sai lääkintälottakoulutuksen Kannuksessa, mutta toimi sodan aikana muonituslottana.
Martta liittyi isänmaallisuuden innoittamana lottajärjestöön vuonna 1927.
Alli liittyi pikkulottiin ja myöhemmin isoihin lottiin isänmaallisuuden innoittamana
Toimistolotan työ oli monesti rasittavaa, kun työpäivät tärkeiden papereiden parissa venyivät pitkiksi.
Siiri toimi lottana 20. Sotasairaalassa Suonenjoen jaostossa helmi-huhtikuussa 1942.