Pellinen Aune
Aune toimi viestilottana Kannaksella, puhelinkeskuksenhoitajana ja ilmavalvonnassa kaikkiaan kolme vuotta.
Aune toimi viestilottana Kannaksella, puhelinkeskuksenhoitajana ja ilmavalvonnassa kaikkiaan kolme vuotta.
Anni Pääkkönen toimi Kiimingin paikallisosaston puheenjohtajana. Sodan aikana hän huolehti siirtolaisista ja pakettien lähettämisestä rintamalle. Rauhan aikana hän toimi muonitus- ja yhdyslottana, järjesti kerhotoimintaa, myyjäisiä ja ompeluseuroja.
Säälotan työ muodostui säähavaintojen tekemisestä, sääkarttojen piirtämisestä ja puhelinpäivystyksestä. Työtä tehtiin niin päivällä kuin yölläkin.
Kerttu toimi lottajärjestössä pikkulottana. Myös Kertun äiti ja neljä vuotta vanhempi sisko toimivat lottajärjestössä.
Helmi Pellinen toimi lottajärjestössä. Myös kaksi hänen tytärtään toimivat lottina.
Sota-aikana aina vuodesta 1941 lähtien Tyyne toimi lääkintälottana sotasairaalassa Kauhajoella rokottamassa sotilaita ennen komennukselle lähtöä. Myöhemmin hän työskenteli mm. Savonlinnan sotasairaalassa sekä eri kenttäsairaaloissa.
”Lotissa kuuluin keräys- ja huoltojaostoon. Myin koko sodan ajan merkkejä ja arpoja ja keräsin rahaa sotaorvoille, invalideille ja lotille ja vaikka mihin.”
Talvisotavuonna 1939 Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtaja Jenny Partanen ja sihteeri Kerttu Salmela kirjoittivat lottien toimintakertomukseen: ”Tämä aika, lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä, on ollut meille rauhallista työn ja toiminnan aikaa. Tavallaan se on ollut valmistusaikaa nykyhetken suuria tehtäviä varten, tehtäviä, joissa meiltä nyt valmiuttamme kysytään. Asettakaamme jokainen kaikki voitavamme ja kykymme lottalupauksen mukaisesti palvelemaan raskaasti koetellun isänmaamme asiaa.”
Hilja liittyi Lotta Svärdin Säkkijärven kyläosastoon jo 1920-luvun alussa. Lotat muonittivat suojeluskuntalaisia.
Under krigstiden tjänstgjorde Hjördis som luftbevakningslotta i Malax.
”Me pikkulotat teimme paketteja tuntemattomille sotilaille rintamalle ja opimme lottien mukana myös kutomaan sukkia ja kynsikkäitä rintamalle tehtäviin paketteihin.”
”Toimin pikkulottana Uudessakaupungissa. Pikkulotan toimenkuvaani kuului silloin muun muassa Savon Sanomien lukeminen ääneen sodassa loukkaantuneille ja invalidisoituneille Uudenkaupungin piirisairaalassa. Toimin myös apulaisena isommille lotille sota-aikana.”
Martta Partanen toimi aktiivisesti lottajärjestössä opettajatyönsä ohella. Hän toimi mm. vuosikokouksen sihteerinä vuonna 1938.
Aino Pesonen kuului sota-aikana Lotta Svärd Sortavalan piirin Sortavalan maalaiskunnan paikallisosastoon. Hän toimi keräys- ja huoltojaoksessa.
Annikki Mansikka oli ensimmäisten vapaaehtoisten lottien joukossa 1920-luvun alussa.
Elvi kuului Pankajärven kyläosaston johtokuntaan vuosina 1940—1944 lottajärjestön lakkauttamiseen asti ja toimi varusjaostossa.
Virolahdella toimi armeijan keskus, jossa Hilkka hoiti ensin linnoitustöiden viestiasioita. Talvisodan syttyessä tehtävät muuttuivat sodankäynnin viestitoimintaan. Jatkosodan peräytymisvaiheen aikana keskus toimi Karjalankannaksella.
Pikkulottiin Irja liittyi ennen Jatkosotaa ja teki pikkulotan töitä Pyhäselässä. Töihin kuului muun muassa maataloustöissä avustaminen, paikallisen vartiotoiminnan ruokahuolto ja käsitöiden teko rintamamiesteen varustuksia varten.
Sodan aikana Hellin toimi viestilottana Päämajassa Mikkelissä lokakuusta 1939 huhtikuuhun 1940 ja kesäkuusta 1941 huhtikuuhun 1942.
Raakel toimi lottana Kemijärven IVAK:issa ja Savukosken iv-asemalla tehtävinään ilmavalvonta ja varushuolto. Lapin sodassa hän kuljetti karjaa evakkoon Kalajoelle ja takaisin Savukoskelle. Hän oli myös muonituslotta.
Täytettyään 18 Hilkka liittyi lottiin 1943. Silloin hän oli paljon yhdessä pikkulottien kanssa ja ohjasi aika-ajoin heidän toimintaansa Ypäjällä.
Tyyne piti lottakerhoja kotonaan. Silakkamäen tuvassa kokoontumisia oli joka toinen viikko. Taloista oli usein mukana lotta-äiti ja tytär. Sotilaille kudottiin villasukkia ja lapasia. Leipiä leivottiin evakoille ja sotilaille. Tuntemattoman sotilaan paketteja lähetettiin sinne jonnekin.
”Kannuksessa oli suomalaisia työleirillä ja kolme venäläistä sotavankia. Meidän piti hakea koululta ruokaa tonkilla.”
Ennen avioitumistaan Kaisu Nokela toimi lottajärjestössä. Siitä on muistona lottajärjestön merkki, joka löytyi kätkettynä korulippaaseen.
Selma Pullinen toimi sota-aikana muonituslottana ensin Metsäpirtissä ja myöhemmin Rantasalmella.
Hilja Naukkarinen toimi sota-aikana muonituksessa ja Savonlinnan sotasairaalan liinavaatevaraston johtajana.
Ellen toimi Oravin osaston puheenjohtajana. Myös hänen tyttärensä liittyivät Lotta Svärd -järjestöön.
Iines Pahkajärvi toimi Lotta Svärd -yhdistyksen Hausjärven paikallisosaston I kyläosastossa
Sota-aikana Annikki toimi lottana kotirintamalla. Myös hänen kaksi siskoaan oli lottatoiminnassa mukana.
Ida toimi talvi- ja jatkosodassa lääkintälottana kenttäsairaaloissa, sairasjunassa ja Kuopion sotasairaalassa. Hän liittyi Lotta Svärdin Peräseinäjoen paikallisosastoon 1930-luvun puolivälissä.
Marraskuussa 1942 Rauha lähti rintamalotaksi toimien rajatoimiston kanttiinilottana Äänislinnassa.
Pikkulottana toimiessani olin kolmena kesänä töissä Ulkuselällä olevassa venäläisten vankien leirillä erään ison lotan apulaisena. Pyöräilin isolla miesten pyörällä paikalle. Töihini kuului esim. tiskaamista, perunoiden kuorimista yms. ruoan laittoa.
Alli Pirilä liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1927. Hän toimi kanslialottana ja tyttötyönjohtajana. Sota-aikana hän oli muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä.
Opiskellessaan Sortavalan seminaarissa Liisa Niemelä teki lottatyötä Sortavalan sotasairaalassa iltaisin, viikonloppuisin ja kesälomilla.
Eila Pahkala liittyi pikkulottiin Kalajoella. Pikkulottana hän ompeli nenäliinoja, kutoi lapasia ja pakkasi leipiä. Pikkulotat toimivat myös ilmavartiossa tapulintornissa sekä seisoivat kunniavartiossa sankarihaudalla.
Eila Nieminen toimi sota-aikana ilmavalvontatehtävissä, lottakioskissa ja muonituslottana sotatoimialueella.
”Talvi- ja jatkosodan aikana käärimme sideharsorullia ja kudoimme villasukkia, jotka lähetimme yhteislähetyksenä rintamalle. Osallistuimme sankarivainajien hautajaisiin.”
Talvisodassa Eeva Markkula toimi lottana, joka otti vastaan rintamalta tuotuja kuolleita jäätyneitä sotilaita. Yhdessä muiden lottien kanssa he laittoivat kuolleet lämpimän saunan lauteille ja sulaneina pesivät nämä ja laittoivat arkkuihin kotiseudulle vietäviksi.
Olga Pakkala oli Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston puheenjohtaja 20 vuotta. Hän oli mukana sisällissodassa avustaen suojeluskuntia varustamalla.
Anna Mykkänen palveli sotien aikana muonituslottana Syvärillä.
Sisko Mäenpää toimi pikkulottana sota-aikana. Joulusta 1939 hänellä on omakohtainen muisto, joka on taltioitu lauluksi hänen poikansa ja pojantyttären toimesta.
Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla
Kerttu Paavilainen toimi talvisodan ajan Kirvun Sairalassa lottien kansliassa sekä avusti ensiapuasemalla
Anneli Penttilä liittyi Nurmon Kouran pikkulottien paikallisosastoon vuonna 1936.
Kirsti Hämäläinen oli 20-vuotias, kun hän vuonna 1940 talvella 40-asteen pakkasessa seisoi susiturkki päällä ilmavalvontatornissa Puumalassa.
”Koko lapsen elämäni pyöri lottatyön ympärillä, sillä se oli keskittynyt meidän koululle. Äiti oli puheenjohtaja, ja meillä oli kaikki siihen liittyvä materiaali. Seisoipa pihassa niin sanottu ”Lottapömpeli”, jossa säilytettiin kaikki lottien astiat, kenttäkeittiöt, lautaset, mukit, …”
Jatkosodan aikana Siiri Myllylä hoiti venäläisiä sotavankeja Kokkolassa. Kun häneltä kysyttiin, pelottiko hoitaa sotavankeja, hän vastasi, että ei pelottanut, koska he olivat jalattomia.
Ilmi Pulliainen liittyi lottajärjestöön vuonna 1939. Hän oli lottatehtävissä Perolla entisessä työpaikassaan Ferrarian tehtaalla. joka oli 2:n panssarikomppanian asemapaikka.
Jatkosodan aikana Kerttu Paavilainen toimi konekirjoittajana Päämajan huoltokonttorissa Mikkelissä kahden vuoden ajan.