Siekkinen Ilmi
Ilmi oli muonitustehtävissä rintamalla jo talvisodan aikana.
Ilmi oli muonitustehtävissä rintamalla jo talvisodan aikana.
Annikki palveli ilmavalvonnassa Teuvalla jatkosodan alkuaikoina.
Sisällissodan jälkeen Rakel sai kunnianosoituksena kutsun vapaaherra Mannerheimilta osallistua illallisille hotelli Seurahuoneelle Helsinkiin.
Kolme taloa teki porukalla työt kuten riihen puinnin. Aune muisteli, että hän nurmikolla harjoitteli varstalla puintia.
Kylillä Aini kiersi keräämässä villoja, joista neulottiin sukkia rintamalle lähetettäviin paketteihin.
Anneli liittyi pikkulottiin Peräseinäjoen omalla koululla.
Pikkulottana Pirkko teki tallukoita ja laittoi paketteja tuntemattomille sotilaille.
Eeva oli lottakomennuksilla sekä talvi- että jatkosodassa ja loukkaantui lottakomennuksella 21.6.1941 juuri ennen jatkosodan alkamista.
Eini toimi pikkulottana Lotta Svärd -järjestössä.
Vapaa-aikana sen sijaan pommitukset pelottivat Eilaa ja usein öisin joutui lähtemään metsään pommisuojaan.
Helvi oli lottaystävänsä kanssa Koiviston ulkopuolella muonittamassa, kun Koiviston lotat siirrettiin turvaan. Tytöt jäivät siksi vahingossa lottien pääjoukosta pois.
. Anna-Leena kertoi saaneensa lyhyen koulutuksen puukon käytössä jos vaikka sattuisi desantti tulemaan torniin.
Ensiapuryhmät ja ilmavalvonta oli varsin kirjavaa joukkoa, oli suojeluskuntapoikia, lottatyttöjä ja varsin paljon opettajia.
Aino oli hyväksytty Limingan Lotta Svärd -järjestön paikallisosaston tyttöosaston jäseneksi 28.8.1935.
Erika toimi Lotta Svärd -järjestön Tornion osastossa muonituslottana.
Lotat päivystivät Hattulan kirkon tornissa valvoen mahdollisia viholliskoneiden liikkeitä. Koskaan ei vuorollani mitään tapahtunut, mutta jännittävää se oli.
Anna oli Hattulan paikallisosaston puheenjohtaja 1935-1944. Hän oli myös Etelä-Hämeen piirin piirijohtokunnan jäsen.
Aira ehti toimia Lotta Svärd -järjestössä pikkulottana, mutta ei varsinaisena lottana ennen järjestön lakkauttamista.
Kerttu toimi sodan aikana Ilmavoimien Esikunnan emäntänä Mikkelissä (Tuukkalan koulu).
Karungin muuttuessa sotatoimialueeksi lokakuussa 1944, jäi Rauni evakuointitehtäviin kuljettamaan omien ja muiden talojen karjaa.
Kesinä 1941 ja 1942 Irja toimi pikkulottana suojeluskuntain päällystökoulussa Tuusulassa mm. sotilassairaala III:n lottakanttiinissa.
Lottajärjestössä Liisa kävi tallukkakurssia ja lähetti paketteja rintamalle.
Sodan aikana Aunen tehtävänä oli ilmavalvonnassa oleminen vuorokausi kerrallaan Paimion parantolan yläterassilla.
Ailille on pikkulottatoiminnasta jäänyt mieleen neulominen sekä tallukoiden teko.
Lottatehtävissä Elsa toimi Kemin sairaalassa ja mahdollisesti aiemmin Simossa muonitustehtävissä.
Kun jatkosodassa koko Miehikkälä evakuoitiin vuonna 1944, Aili vei karjaa Paimioon ja palasi lottatehtäviin kotikylälle
Alli toimi Otalammen kyläosaston puheenjohtajana vuosina 1939–1940 ja sihteerinä 1941–1943.
Opettajan pitämässä lottakerhossa opeteltiin lotta-asioita ja tehtiin käsitöitä sekä paketteja sotilaille.
Lääkintälottana toiminut Rauha Rokkanen joutui partisaanien iskun uhriksi.
Eini toimi Alavieskassa koko pikkulotta-ajan ja osallistui monenlaisiin tehtäviin.
Kun talvisota alkoi, 8-vuotias Aino liittyi Lotta-Svärd järjestön pikkulottiin.
Toini toimi muonituslottana ensin Terijoella ja sitten Hyvinkään lentokentällä.
Sota-aikana Ester toimi ilmavalvontalottana.
Marjan kielitaidostaan oli hyötyä lottatehtävissä, ja hän teki mm. käännöstöitä.
Aino oli jatkosodan aikana lääkintälottana Kemissä ja Oulussa.
Pikkulotat kaivoivat voikukan juuria, joista saatiin kahvin lisäkettä ja vuolivat koivunvarpuja vispilöiksi.
Sirkka oli muonituslottana ja kanttiininhoitajana useimmilla rintamalohkoilla talvisodan ja jatkosodan aikana.
Saara toimi muonituslottana Kuopiossa.
Lottajärjestön varsinaiseksi jäseneksi Aira siirtyi 17-vuotiaana ja aloitti työt Päämajan lääkintäosaston toimistossa.
Sairaanhoitajattaren koulutuksen saanut Maila Tevä osallistui haavoittuneiden sotilaiden ensihoitoon pääsidontapaikalla ”siellä jossain”.
Aura Särkkä toimi talvisodassa lottana ilmavalvonnassa Suomenniemellä.
Anita Siren oli 15-vuotiaana lottatöissä rintamalla 1944 kesällä.
Maija liittyi Lotta Svärd järjestön nuoriso-osastoon 6-vuotiaana vuonna 1938.
Lahja liittyi Lotta Svärd -järjestöön Kaukolassa 30-luvun alussa ja suoritti Lottien puhelinvälittäjien kurssin Viipurissa
Hilja toimi lottana kaikkien sotien aikana, ensin varuslottana, sittemmin muonitusjoukoissa eri rintamalohkoilla.
Anja kuului Selin Lottajärjestöön ja toimi sota-aikana rintamalottana.
Helena toimi muonitustehtävissä milloin ehti pienten lasten hoidosta.
Lyyli suoritti pesulakurssin Lahdessa talvella 1943 ja toimi pesulalottana pesulajunassa Karhumäessä, Pitkärannassa ja Kontiolahdessa.
Talvisodan aikana Eini hoiti Otalammen Härkälän kylässä pikkutyttöä, joka oli lähetetty Helsingistä maaseudulle turvaan pommituksilta.
Aune Tähkälä osallistui Lotta-Svärd toimintaan jo sen alkutaipaleella Vihdissä.