Tervo Pirkko
Pirkko hakeutui pikkulotaksi, mutta karjalaisten osa oli vääjäämättä kodin menetys ja evakon ankara tie.
Pirkko hakeutui pikkulotaksi, mutta karjalaisten osa oli vääjäämättä kodin menetys ja evakon ankara tie.
”Hetu” ryhtyi pikkulotaksi 7-8 -vuotiaana.
Liisa kutsuttiin 1944 palvelukseen Seinäjoen Törnävällä olevaan sotilassairaalaan, jossa hän toimi muonituslottana.
Stina tjänstgjorde som lotta bland annat på Pensar och på Nötö i Åbolands skärgård.
Brita tjänstgjorde som sanitetslotta vid Kurkijärvi fältsjukhus 1.11.1942-24.9.1943.
Sinikka toimi kyläosaston puheenjohtajana sekä Sortavalan ilmavalvontalottana ja jatkosodassa JR 48 esikunnassa ja sotasairaala 30:ssa.
Tekla Tuokko liittyi vuonna 1928 Viipurin piirin, Sakkolan paikallisosaston lääkintäjaostoon.
Aini Rajala liittyi Jurvan Metsäkylän lottien paikallisyhdistykseen hyvin pian talvisodan syttymisen jälkeen 1939.
Tyyne Elina Sainio toimi muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä.
Elina osallistui muonitukseen, viestien vientitehtäviin ja lottien kunniavartioon sankarihautajaisissa.
”Kerhossa me pienemmät lotat neulomme lapasia, joista liipasinsormi jätettiin pois. Neuvoja kävi meitä opastamassa.”
Eila liittyi Lotta Svärd -järjestön tyttöosastoon Kurussa 16. helmikuuta vuonna 1941 ollessaan hieman alle 14-vuotias.
Kesällä 1944 16-vuotias Helvi ja vuotta vanhempi Eila halusivat pikkulotiksi Karjalan kannakselle. He työskentelivät Kurkijoen Räihävaarassa maatilan töissä.
Komennukselle Kerttu lähti jatkosodan aikana. Sallan Pekelojan radanrakennustyömaata muonittaessaan hän tapasi rakennusmestari Toivo ”Topias” Strömbergin (22.5.1911–1.1.1994), jonka kanssa hän myöhemmin avioitui
Gunvor toimi sodan aikana lottana useissa eri tehtävissä. Talvisodan aikana Gunvor toimi ilmavartiossa. Hän muistelee, että talvi oli hyvin kylmä ja vartiotornissa pidettiin paksuja turkkeja päällä. Vartiossa piti seisoa Tornion lyseon katolla kaksi tuntia kerrallaan ja vahtia, etteivät vihollisen koneet liikkuneet ilmatilassa.
Suurhyökkäyksen alettua Ester siirtyi Leipäsuolta kenttäkeittiön kanssa Juustilaan Joutsaan ja Hämeenlinnaan Palanderin taloon, josta hän siirtyi edelleen Leppäkoskelle htk:hon
Salli liittyi Antrean pikkulottiin 12-vuotiaana ja oli toiminnassa mukana vuosina 1942–44. Lotat kokoontuivat Talikkalan kansakoululla Antreassa aina sunnuntaisin. Pikkulottien tehtävänä oli leikata lakanoista suikaleita side- ja kääretarpeisiin.
Sodan aikana Silveri toimi pikkulottana. Hän osallistui äitinsä kanssa leivän leivontaan armeijalle. Jatkosodan aikana Silveri toimi muonitustöissä Päämajan sotatalousesikunnassa Tyrväälle sijoitetussa joukko-osastossa.
”Olin puhelinkeskuksessa tuuraajana talvi ja jatkosodan aikana. Tehtäviini kuului myös maksulappujen keruu. Töitä riitti yötä-päivää.”
Hanna toimi talvisodassa ilmavalvontalottana ja jatkosodassa Petroskoissa muonituslottana.
”Meitä pikkulottia oli useita. Sotilaille kudottiin villasukkia ja silloin opin kantapääkavennuksen, jonka osaan vieläkin.”
Esterin tytär Aino Hilkka Salmi muistelee äitinsä kerran keittäneen Mannerheimin seurueelle kahvia isossa pannussa.
Aino toimi pikkulottana Kuusankosken Sotasairaalassa. Hänen tehtäviinsä kuului kaikenlaista pikkuapulaisen hommaa, mm. keittiöapuna tiskaamista.
Sota-aikana Saimi Salusen kodissa pidettiin leipomistalkoita, joissa leivottiin armeijalle leipää.
Elsa Sandholm var sjuksköterska och ev. flicklotta.
Irja auttoi sodan aikana lottia muonitustehtävissä ja naapurin sukulaisvanhuksia muiden pikkulottien kanssa mm. tekemällä polttopuita.
Irja sai jatkosodan alkaessa komennuksen Terijoelle kanttiinilotaksi neljän muun lotan kanssa. He joutuivat muuttamaan paikkaa rintamalinjan mukana.
”Tämän pommituksen jälkeen isänmaallisuus kasvoi minussa, halusin tehdä jotakin auttaakseni ja liityin pikkulottiin.”
Maija Sauhamo toimi pikkulottana. Hän kertoi, että he valmistivat sidetarpeita sairaalakäyttöön lakanakankaista
”Kesällä 1944 jouduimme lähtemään evakkoon ja satuimme kuuluisaan Eilisenvaaran pommitukseen.”
Laina Sarin toimi lottakahvilassa ja muonituslottana kutsunnoissa Toppolassa, minkä kautta hän tapasi tulevan miehensä Reino Taposen.
Aune Toivola toimi Vähäkyrön Lotta Svärd yhdistyksessä. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuonna 1931 ja muonituspäällikkönä vuonna 1934.
Pikkulotat kokoontuivat Orisbergin kartanon tuvassa joten sinne oli helppo Vienonkin mennä. Ompeluiltoihin keräännyttiin yleensä pari kertaa kuussa.
”Autoimme lottia kaikessa missä voimme. Leivoimme kartanon leivinuunissa neliskulmaisia leipiä, joita oli helpompi paketoida armeijalle lähetettäväksi.”
Talvisodan aikana Kaino Strömberg oli lottana ilmavalvonnassa Hirvensalmella. Jatkosodassa hän oli töissä keskuksessa Äänisen rannalla ja Kannaksella.
Talvisodan aikana Helmi toimi Viipurissa puhelinkeskuksessa lottana.
Eila Suomalainen kouluttautui lääkintälotaksi ja ensimmäiselle komennukselleen hänet lähetettiin hyvin saksaa puhuvana jatkosodan alkuvuosiksi saksalaisten johtamaan kenttäsairaalaan vanhaan Sallaan.
Jatkosodan alussa Maj Seppälä toimi puhelinvälittäjänä, kun vihollisen pommikoneet moukaroivat Kesälahtea 2.7.1941.
Annikki Säily toimi muonituslottana ensin Valkeajärven asemalla, jossa muonitettiin rintamalle lähteviä miehiä, ja myöhemmin Haapamäellä.
Mirjam Salonen oli syntyisin Kurkijoelta ja toimi lottana sota-aikana.
Sirkka Sippola toimi talvisodan aikana pikkulottana ja jatkosodan aikana ilmavalvontalottana Risteen viljavaraston katolla.
Liisa Rohula toimi muonituslottana sekä myöhemmin viestilottana Äänislinnassa kenttäpostikonttorissa.
Nancy Teikari liittyi pikkulottiin vuonna 1943. Pikkulotat opettelivat isänmaallisia lauluja, marssimista ja rivissä seisomista.
Ensi Tuomala liittyi Järvenpään lottiin vuonna 1938. Talvisodan aikana hän halusi mennä rintamalle muonittajaksi, mutta hänen isänsä kielsi sen ehdottomasti. Ensin lotta-ajasta on jäänyt valokuva, jossa hän tarjoilee kahvia siirtoväen tulojuhlassa Järvenpään yhteiskoulun pihalla vuonna 1940.
Maire Rautiainen toimi jatkosodassa ilmavalvontalottana ja lisäksi opettajana Aunuksessa Saarimäen koulussa, jossa vieraili kuuluisuuksiakin, kuten Olavi Paavolainen ja Kari Suomalainen.
Olin pääsiallisesti muonitusjaostossa mutta myös aina siellä missä tarvittiin. Kerran olin mukana lääkintälottien kursseilla Tervakoskella.
Talvisodan aikana Aili Sulosaari toimi viestilottana puhelinkeskuksessa. Hän muisteli myöhemmin kokemuksiaan Aili Tuloiselan kirjoittamaan kirjaan ”Aili Maria”.
Anna-Liisa Rossi liittyi pikkulottiin vuonna 1944.
Inkeri Sakki liittyi lottiin Joroisissa ja toimi emännän tehtävissä kahvitilaisuuksissa.
Sota-aikana Annikki teki toimistotehtäviä Impilahden kunnantoimistossa