Typpi Helvi
Kesällä 1944 16-vuotias Helvi ja vuotta vanhempi Eila halusivat pikkulotiksi Karjalan kannakselle. He työskentelivät Kurkijoen Räihävaarassa maatilan töissä.
Siilasto Kerttu
Komennukselle Kerttu lähti jatkosodan aikana. Sallan Pekelojan radanrakennustyömaata muonittaessaan hän tapasi rakennusmestari Toivo ”Topias” Strömbergin (22.5.1911–1.1.1994), jonka kanssa hän myöhemmin avioitui
Rahunen Gunvor
Gunvor toimi sodan aikana lottana useissa eri tehtävissä. Talvisodan aikana Gunvor toimi ilmavartiossa. Hän muistelee, että talvi oli hyvin kylmä ja vartiotornissa pidettiin paksuja turkkeja päällä. Vartiossa piti seisoa Tornion lyseon katolla kaksi tuntia kerrallaan ja vahtia, etteivät vihollisen koneet liikkuneet ilmatilassa.
Rummukainen Ester
Suurhyökkäyksen alettua Ester siirtyi Leipäsuolta kenttäkeittiön kanssa Juustilaan Joutsaan ja Hämeenlinnaan Palanderin taloon, josta hän siirtyi edelleen Leppäkoskelle htk:hon
Salovaara Salli
Salli liittyi Antrean pikkulottiin 12-vuotiaana ja oli toiminnassa mukana vuosina 1942–44. Lotat kokoontuivat Talikkalan kansakoululla Antreassa aina sunnuntaisin. Pikkulottien tehtävänä oli leikata lakanoista suikaleita side- ja kääretarpeisiin.
Silveri Mirja
Sodan aikana Silveri toimi pikkulottana. Hän osallistui äitinsä kanssa leivän leivontaan armeijalle. Jatkosodan aikana Silveri toimi muonitustöissä Päämajan sotatalousesikunnassa Tyrväälle sijoitetussa joukko-osastossa.
Sirola Milja
”Olin puhelinkeskuksessa tuuraajana talvi ja jatkosodan aikana. Tehtäviini kuului myös maksulappujen keruu. Töitä riitti yötä-päivää.”
Tikanmäki Hanna
Hanna toimi talvisodassa ilmavalvontalottana ja jatkosodassa Petroskoissa muonituslottana.
Saarenpää Taimi
”Meitä pikkulottia oli useita. Sotilaille kudottiin villasukkia ja silloin opin kantapääkavennuksen, jonka osaan vieläkin.”
Salmi Ester
Esterin tytär Aino Hilkka Salmi muistelee äitinsä kerran keittäneen Mannerheimin seurueelle kahvia isossa pannussa.
Salmi Aino Hilkka
Aino toimi pikkulottana Kuusankosken Sotasairaalassa. Hänen tehtäviinsä kuului kaikenlaista pikkuapulaisen hommaa, mm. keittiöapuna tiskaamista.
Salunen Saimi
Sota-aikana Saimi Salusen kodissa pidettiin leipomistalkoita, joissa leivottiin armeijalle leipää.
Sandholm Elsa
Elsa Sandholm var sjuksköterska och ev. flicklotta.
Saarelainen Irja
Irja auttoi sodan aikana lottia muonitustehtävissä ja naapurin sukulaisvanhuksia muiden pikkulottien kanssa mm. tekemällä polttopuita.
Tofferi Irja
Irja sai jatkosodan alkaessa komennuksen Terijoelle kanttiinilotaksi neljän muun lotan kanssa. He joutuivat muuttamaan paikkaa rintamalinjan mukana.
Syrjänen Lea
”Tämän pommituksen jälkeen isänmaallisuus kasvoi minussa, halusin tehdä jotakin auttaakseni ja liityin pikkulottiin.”
Sauhamo Maija
Maija Sauhamo toimi pikkulottana. Hän kertoi, että he valmistivat sidetarpeita sairaalakäyttöön lakanakankaista
Sorsa Raina
”Kesällä 1944 jouduimme lähtemään evakkoon ja satuimme kuuluisaan Eilisenvaaran pommitukseen.”
Sarin Laina
Laina Sarin toimi lottakahvilassa ja muonituslottana kutsunnoissa Toppolassa, minkä kautta hän tapasi tulevan miehensä Reino Taposen.
Toivola Aune
Aune Toivola toimi Vähäkyrön Lotta Svärd yhdistyksessä. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuonna 1931 ja muonituspäällikkönä vuonna 1934.
Rantanen Vieno
Pikkulotat kokoontuivat Orisbergin kartanon tuvassa joten sinne oli helppo Vienonkin mennä. Ompeluiltoihin keräännyttiin yleensä pari kertaa kuussa.
Selin Aino
”Autoimme lottia kaikessa missä voimme. Leivoimme kartanon leivinuunissa neliskulmaisia leipiä, joita oli helpompi paketoida armeijalle lähetettäväksi.”
Strömberg Kaino
Talvisodan aikana Kaino Strömberg oli lottana ilmavalvonnassa Hirvensalmella. Jatkosodassa hän oli töissä keskuksessa Äänisen rannalla ja Kannaksella.
Sampolahti Helmi
Talvisodan aikana Helmi toimi Viipurissa puhelinkeskuksessa lottana.
Suomalainen Eila
Eila Suomalainen kouluttautui lääkintälotaksi ja ensimmäiselle komennukselleen hänet lähetettiin hyvin saksaa puhuvana jatkosodan alkuvuosiksi saksalaisten johtamaan kenttäsairaalaan vanhaan Sallaan.
Seppälä Maj
Jatkosodan alussa Maj Seppälä toimi puhelinvälittäjänä, kun vihollisen pommikoneet moukaroivat Kesälahtea 2.7.1941.
Säily Annikki
Annikki Säily toimi muonituslottana ensin Valkeajärven asemalla, jossa muonitettiin rintamalle lähteviä miehiä, ja myöhemmin Haapamäellä.
Saloniemi Mirjam
Mirjam Salonen oli syntyisin Kurkijoelta ja toimi lottana sota-aikana.
Sippola Sirkka
Sirkka Sippola toimi talvisodan aikana pikkulottana ja jatkosodan aikana ilmavalvontalottana Risteen viljavaraston katolla.
Rohula Liisa
Liisa Rohula toimi muonituslottana sekä myöhemmin viestilottana Äänislinnassa kenttäpostikonttorissa.
Teikari Nancy
Nancy Teikari liittyi pikkulottiin vuonna 1943. Pikkulotat opettelivat isänmaallisia lauluja, marssimista ja rivissä seisomista.
Tuomala Ensi
Ensi Tuomala liittyi Järvenpään lottiin vuonna 1938. Talvisodan aikana hän halusi mennä rintamalle muonittajaksi, mutta hänen isänsä kielsi sen ehdottomasti. Ensin lotta-ajasta on jäänyt valokuva, jossa hän tarjoilee kahvia siirtoväen tulojuhlassa Järvenpään yhteiskoulun pihalla vuonna 1940.
Rautiainen Maire
Maire Rautiainen toimi jatkosodassa ilmavalvontalottana ja lisäksi opettajana Aunuksessa Saarimäen koulussa, jossa vieraili kuuluisuuksiakin, kuten Olavi Paavolainen ja Kari Suomalainen.
Torttila Ester
Olin pääsiallisesti muonitusjaostossa mutta myös aina siellä missä tarvittiin. Kerran olin mukana lääkintälottien kursseilla Tervakoskella.
Sulosaari Aili
Talvisodan aikana Aili Sulosaari toimi viestilottana puhelinkeskuksessa. Hän muisteli myöhemmin kokemuksiaan Aili Tuloiselan kirjoittamaan kirjaan ”Aili Maria”.
Rossi Anna-Liisa
Anna-Liisa Rossi liittyi pikkulottiin vuonna 1944.
Sakki Inkeri
Inkeri Sakki liittyi lottiin Joroisissa ja toimi emännän tehtävissä kahvitilaisuuksissa.
Sorko Annikki
Sota-aikana Annikki teki toimistotehtäviä Impilahden kunnantoimistossa
Salo Annaliisa
Jo kouluvuosina Annaliisa harrasti lausuntaa ja esiintyi siten sodan aikana usein lottien erilaisissa juhlissa.
Sihvola Aila
Aila oli varuslottana eli nk. kotirintamalottana Vakka-Suomen piiirin Panelian paikallisosaston jäsenenä.
Saunamäki Elsa
Kudoin villahuiveja sotilaille rintamalle ja kaikenlaista pientä aputyötä piti tehdä.
Terävä Lyydia
Muonatilanne oli aika hyvä, muun muassa vaihdettiin sotilailla olleita hirssiryynejä paikallisilta viljelijöiltä viljaan – saatiin pojille hyvät pullat.
Sihvonen Aune
Aune liittyi Lotta Svärd Pohjois-Karjalan Pielisensuun paikallisosastoon 1936 ja suoritti siellä Lotta-Svärd iltakurssit lääkintäjaostossa
Staaf Laina
Laina toimi sota-aikana rintamalottana.
Salo Saimi
Koulunkäynti oli tauolla, mutta opettaja piti lottakerhoa, johon Saimikin liittyi.
Suni Eeva
Eeva kävi 1930-luvulla lottakurssin Viipurissa ja toimi aktiivisesti Ahvolan lottaosastossa.
Sutinen Inkeri
Kesäkuukausina kylän pikkulotat auttoivat lottia maantien varrelle perustetun kesäkioskin pidossa.
Ruuska Helvi
”Olin pikkulotta. Aloitimme sukkien neulomisen ja pakettien laittamisen tuntemattomille sotilaille. Kokoonnuimme tyttöjen kanssa käsityötapaamisiin. Äidit auttoivat kaikessa.”
Salo Salme
Talvisota vei Salmen evakkoreissulle ja tällä reissulla hän oli sitten aina vuoteen 1942 saakka.
Turunen Lahja
Lahja toimi vapaa-aikanaan muonituslottana Hämeenlinnassa.