Urponen Marjatta
Marjatta Urponen toimi lääkintälottana ja evakuointitehtävissä Viipurin kaupungin alueella sekä Tienhaarassa.
Marjatta Urponen toimi lääkintälottana ja evakuointitehtävissä Viipurin kaupungin alueella sekä Tienhaarassa.
Maila Virkkunen liittyi lottiin heti kun se oli mahdollista ja toimi lääkintälottana.
Salli toimi ilmavalvontalottana Meltosjärvellä, Kannuksella, Hailuodossa sekä Rovaniemellä.
Terttu toimi sodan aikana lottana Hyvinkäällä.
Sodan aikana Aino toimi lottana useissa muonitustehtävissä ja toteutti viihdytystilaisuuksia panssarilaivoilla yhteistyössä Maan Turvan Turun osaston kanssa.
Jatkosodan aikana Gertrud oli Salmissa 67. sotasairaalassa (67.Sota S) ja työskenteli sairaalan pesulassa
Meeri toimi sodan aikana lääkintälottana.
Hilja Valtonen toimi Lotta Svärd -yhdistyksen Imatran paikallisosastossa. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuosina 1938–1944 ja puheenjohtajana vuonna 1944.
Elle auttoi isosiskoaan ilmavalvontatehtävissä ollen lähinnä kaverina pimeinä iltoina. Hän oli useita kertoja lottapukuun pukeutuneena kunniavartiossa Ylihärmän kirkossa, kun sankarivainajia haudattiin.
Vuosina 1939-1940 Rae Visamo toimi mm. hoitajana Kokkolan sotavankisairaalassa numero 28 sen III osastolla.
12-vuotiaana Toini polki pyörällä 11 km Nurmosta Seinäjoen lääninsairaalan haavoittuneiden osastolle kahden viikon ajan. Siellä hän teki mitä pyydettiin, kuten tarjoili mehua haavoittuneille ja tiskasi.
Kirsti Helena Virtanen liittyi Lotta Svärd-järjestön Vahdon paikallisosastoon 1939. Hän toimi sodan aikana ilmavalvonta- ja muonitustehtävissä. Suoritettuaan lääkintäkurssin hän toimi lääkintälottana Rauduskylässä Nivalassa muun muassa sotavankien hoitajana.
Aila Vuorinen toimi pikkulottana kotirintamalla.
Under krigstiden tjänstgjorde Eva Westman som sanitetslotta i lokalavdelningen i Ekenäs.
Sota-aikana Toini Varonen toimi Karjalan kannaksella muonituslottana.
Sanni Vanhanen toimi sota-aikana lottana mm. muonittaen maatilallaan sotilaita ja toimien ilmavalvonnassa.
Talvisodan aikana Hinni Ylitalo oli lottakomennuksella Raahessa ja tästä hänelle myönnettiin talvisodan muistomitali.
Anni Sofia Välkkilä oli syntynyt Karvialla 1919.
Aune Uoti toimi talvisodan aikana ilmavalvontatehtävissä kotipaikkakunnallaan. Jatkosodassa hän oli samoissa tehtävissä Äänislinnassa.
Aune Väisänen palveli talvisodan aikana ilmavalvontalottana Tiurin ilmavalvonta-asemalla.
Hilkka Vouvolainen liittyi pikkulottiin vuonna 1941.
Anni Heikkola toimi lottana Kotkassa jatkosodan aikana, ilmavalvonnassa ja kanslialottana.
Talvisodan aikana Maisa toimi Mäntän lottayhdistyksessä ilmavalvontatehtävissä Mäntänvuoren päällä.
Helmi liittyi Hietamäen Lotta Svärd -järjestön kyläosaston jäseneksi 1934. Sodan aikana hän toimi keskuslottana Paltasella ja myöhemmin muonituslottana sotatoimialueella.
Tuulikki sai lääkintälottakoulutuksen 17-vuotiaana Järvenpäässä.
Eila osallistui lottana myös ilmavalvontaan Ryömälän vuoren ja Uotsolan ilmavalvontatorneissa.
Lottatehtävissä Airi toimi sekä muonituksessa että ilmavalvonnassa, Orimattilan kirkontornin ollessa pommikoneiden tähystyspaikkana.
Kesällä 1944 Iiris toimi Alarik-junassa, joka evakuoi sotasairaaloita Viipurista, Äänislinnasta ja Kannakselta.
Terttu-Liisa oli luokkatoverinsa kanssa edustamassa pikkulottia keskusjohtokunnan delegaatiossa Mannerheimin kodissa Helsingin Kaivopuistossa.
Kertun muistokirjassaan sotilaat kiittelevät runsaasti ruuasta.
Marraskuussa 1943 Katri oli viestikurssilla Tuusulan Syvärannassa, joulukuussa tuli komennus Äänislinnaan 14. viestipataljoonaan.
Mirjam Uusitalo kävi eläinlääkintäkurssin 1942 ja toimi sen jälkeen eläinlääkintälottana kenttähevossairaalassa Äänislinnassa.
Lottajärjestössä Selma Varma toimi muonituslottien pääkokkina kuuluen Etelä-Kymenlaakson piirin Haapasaaren osastoon.
Eila oli 10-vuotias, kun hän liittyi Ullavan pikkulottiin vuonna 1939
Kaarina toimi Kiuruvedellä pikkulottana. Pikkulottana hän hoiti evakoita, parsi sukkia ja auttoi lottakahvilassa.
Lottajärjestössä Seija osallistui monenlaisiin tehtäviin kuten Ilmavalvontaan, puiden tekoon ja lumipukujen ompeluun.
Vapaa-aikoina Kerttu kutoi sukkia sekä korjaili ja valmisti myös muita sotilasvarusteita, joita hän postitti rintamalle aina sotien loppuun asti.
Eeva kävi lottakurssin kesäkuussa 1939 ja toimi sen jälkeen tyttötyönohjaajana lottajärjestön lakkauttamiseen asti.
Hilja Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla.
Martta Yli-Paattikoski toimi vuosikausia menestyksellisesti Kankaanpään Lotta Svärd Hapuan paikallisosaston sihteerinä ja puheenjohtajana.
Kaino Voutilainen syntyi Savitaipaleella ja toimi muonituslottana talvisodan kynnyksellä.
Salmen ollessa 12 –vuotias, hän sai kutomistaan villasukista rintamalta kiitoskirjeen joulukuussa 1942 kenttäpostina.
Liisa toimi sota-aikana pikkulottana osallistuen ahkerasti pikkulottien toimintaan.
Terttu Virtanen toimi sotien aikana lääkintälottana Helsingissä.
Helmi liittyi Kuohijoen lottiin ja toimi muonituslottana Itä-Karjalassa.
Pikkulottana Hilkka oli aikuisten lottien apuna karjalaisten evakoiden muonituksessa Huhtilammin kylällä matkalaisten kulkiessa kylän ohi evakkotaipaleellaan.
Elokuussa 1944 Maire Väyrynen sai komennuksen siirtyä Raija -tutkalle Helsingin Malmille Sotilaspiirin esikuntaan, jossa hän toimi tutkamittaajana huippusalaisessa tehtävässä.
Koko sodan ajan oli lotta Eevi Wellingillä päällimmäisenä ajatus, että Isänmaan hyväksi pitää työtä tehdä.
Kun Irja Vesterinen lottasiskoineen paistoi lettuja, he kuuntelivat venäläisen tykistöä ja tykkien aloittaessa keskityksen juoksivat korsuun suojaan. Tulen tauotessa lotat kävivät nopeasti kääntämässä lettuja, jotta ne eivät palaneet.