Vuojakoski Iiris
Kesällä 1944 Iiris toimi Alarik-junassa, joka evakuoi sotasairaaloita Viipurista, Äänislinnasta ja Kannakselta.
Kesällä 1944 Iiris toimi Alarik-junassa, joka evakuoi sotasairaaloita Viipurista, Äänislinnasta ja Kannakselta.
Terttu-Liisa oli luokkatoverinsa kanssa edustamassa pikkulottia keskusjohtokunnan delegaatiossa Mannerheimin kodissa Helsingin Kaivopuistossa.
Kertun muistokirjassaan sotilaat kiittelevät runsaasti ruuasta.
Marraskuussa 1943 Katri oli viestikurssilla Tuusulan Syvärannassa, joulukuussa tuli komennus Äänislinnaan 14. viestipataljoonaan.
Mirjam Uusitalo kävi eläinlääkintäkurssin 1942 ja toimi sen jälkeen eläinlääkintälottana kenttähevossairaalassa Äänislinnassa.
Lottajärjestössä Selma Varma toimi muonituslottien pääkokkina kuuluen Etelä-Kymenlaakson piirin Haapasaaren osastoon.
Eila oli 10-vuotias, kun hän liittyi Ullavan pikkulottiin vuonna 1939
Kaarina toimi Kiuruvedellä pikkulottana. Pikkulottana hän hoiti evakoita, parsi sukkia ja auttoi lottakahvilassa.
Lottajärjestössä Seija osallistui monenlaisiin tehtäviin kuten Ilmavalvontaan, puiden tekoon ja lumipukujen ompeluun.
Vapaa-aikoina Kerttu kutoi sukkia sekä korjaili ja valmisti myös muita sotilasvarusteita, joita hän postitti rintamalle aina sotien loppuun asti.
Eeva kävi lottakurssin kesäkuussa 1939 ja toimi sen jälkeen tyttötyönohjaajana lottajärjestön lakkauttamiseen asti.
Hilja Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla.
Martta Yli-Paattikoski toimi vuosikausia menestyksellisesti Kankaanpään Lotta Svärd Hapuan paikallisosaston sihteerinä ja puheenjohtajana.
Kaino Voutilainen syntyi Savitaipaleella ja toimi muonituslottana talvisodan kynnyksellä.
Salmen ollessa 12 –vuotias, hän sai kutomistaan villasukista rintamalta kiitoskirjeen joulukuussa 1942 kenttäpostina.
Liisa toimi sota-aikana pikkulottana osallistuen ahkerasti pikkulottien toimintaan.
Terttu Virtanen toimi sotien aikana lääkintälottana Helsingissä.
Helmi liittyi Kuohijoen lottiin ja toimi muonituslottana Itä-Karjalassa.
Pikkulottana Hilkka oli aikuisten lottien apuna karjalaisten evakoiden muonituksessa Huhtilammin kylällä matkalaisten kulkiessa kylän ohi evakkotaipaleellaan.
Elokuussa 1944 Maire Väyrynen sai komennuksen siirtyä Raija -tutkalle Helsingin Malmille Sotilaspiirin esikuntaan, jossa hän toimi tutkamittaajana huippusalaisessa tehtävässä.
Koko sodan ajan oli lotta Eevi Wellingillä päällimmäisenä ajatus, että Isänmaan hyväksi pitää työtä tehdä.
Kun Irja Vesterinen lottasiskoineen paistoi lettuja, he kuuntelivat venäläisen tykistöä ja tykkien aloittaessa keskityksen juoksivat korsuun suojaan. Tulen tauotessa lotat kävivät nopeasti kääntämässä lettuja, jotta ne eivät palaneet.
Taimi Vesterinen toimi Lottajärjestössä talvi- ja jatkosotavuosina Petroskoin ja Syvärin seuduilla ilmavalvonnassa ja muonitustehtävissä.
Kaarina Viteli toimi sota-aikana eläinlääkintälottana hevossairaalassa. Hänelle myönnettiin 1942 II-luokan Vapauden mitalin ansioistaan sodassa vuonna 1941.
Saimi Viikari oli mukana Kannaksen linnoitustöissä ja muonituslottana Metsäpirtissä 1939. Jatkosodassa hän työskenteli kanslialottana.
Vuokko Veräväinen liittyi pikkulotaksi koulun kautta ja toimi jatkosodassa pikkulottana Nastolan, Uudenkylän sotasairaalan kanttiinissa.
Tyyne Virta toimi sota-aikana sekä valvonta-, lääkintä-, että muonitustehtävissä muun muassa Paimion sairaalassa ja Karjalan Kontupohjan Käppäselässä.
Irja Vaherjoki toimi Joensuussa sotilaspiirin esikunnassa konekirjoittajana, kunnes sai komennuksen Johannekseen KV.P:4:n muonituslotaksi.
Sointu Uusitalo liittyi Lottajärjestöön 17-vuotiaana elokuussa 1939 ja suoritti syyskuun aikana lottien peruskursseja.
Maria Vaittinen oli muonituslottana talvisodassa Rovansaarella ja jatkosodassa Karjalankannaksella.
Marjatta Valkonen liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1940. Hän kuului Jyväskylän piirin Hankasalmen paikallisosaston muonitusjaostoon
Aira Vesamolle tuli muonittaminen tutuksi jo vuonna 1918, jolloin hän muonitti suojeluskuntalaisia muun muassa Suinulan asemalla, Yläpohjassa.
Kesäkuussa 1944 jouduttiin lähtemään uudelle evakkotaipaleelle, ja tuolloin jo 16 –vuotias Toini osallistui mm Kuolemajärven Osuuskaupan asemaseudun myymälän varaston evakuointiin.
Maire Vuorinen oli pikkulottana muonittamassa pääkaupunkiin hoitoon tuotavia haavoittuneita, käärimässä sideharsorullia ja pakkaamassa hoitotarvikkeita rintamalle.
Leena Wallenius pääsi jo 18-vuotiaana sotatoimialueelle lottatyöhön, Koska oli suuri puute tottuneista toimistotyötä tekevistä lotista,
Vieno Warpula kuului Helsinki VII paikallisosaston lääkintäjaostoon. Jatkosodan alkaessa Warpula toimi lääkintälottana sotasairaalassa Wärtsilässä.
Irja Ylikarhi oli lottakomennuksella lähes kolme vuotta sairasjuna 9:ssä kuljettamassa haavoittuneita.
Rauha Viitanen toimi kotirintamalla muonitustehtävissä ja evakuointien yhteydessä hän oli mukana ilmoittamassa ovelta ovelle kyläläisille, että on lähdettävä evakkoon.
Ellen Veramo liittyi Lottajärjestöön vuonna 1920. Hän kuului Maskun paikallisosaston lääkintäjaostoon.
Hilja Vehmas toimi Lottajärjestön Launoisten paikallisosaston muonituspäällikkönä vuosina 1927-1928 sekä varamuonituspäällikkönä vuodesta 1942 alkaen.
Anna Vatanen oli mukana perustamassa Lottajärjestön Tuupovaaran paikallisosastoa ja toimi sen tarmokkaana puheenjohtajana kymmenisen vuotta.
Maija Vanhatalo toimi Lottajärjestön Pitkärannan paikallisosaston puheenjohtajana.
Esteri Valli toimi sota-aikana kotirintamalla muonitusjaoston tehtävissä muun muassa leipomassa leipää rintamalle.
Rhea Wasastjerna oli 1930-luvulla Suomen parhaita naisampujia. Hän saavutti suurmesrarin arvon sekä sotilas- että vapaakiväärillä.
Katri Vuoppola toimi talvisodan aikana lääkintälottana norjalaisessa ambulanssissa ja jatkosodan aikana lääkintälotan tehtävissä kenttäsairaalassa.
Kaisu Yrjö-Koskinen toimi aktiivisesti Lottajärjestössä jo varsin varhaisessa vaiheessa. Hän oli muun muassa Launoisten paikallisosaston puheenjohtajana.
Maria Välikangas toimi Lottajärjestön lääkintäjaostossa ja lottakomennuksella hän oli muun muassa kesällä 1942 saksalaisessa kenttäsairaalassa.
Tyra Westerling toimi pitkään Varsinais-Suomen lottapiirin puheenjohtajana. Hän suunnitteli 1920-luvun alussa yhden ensimmäisistä lottapuvun malleista.
Virpi Viita toimi koko sodan ajan lottatehtävissä, pisimpään kanslialottana sotasairaalassa. Syksyllä 1943 hänet siirrettiin lottakomennukselle Itä-Karjalaan.
Annikki Vesivalo määrättiin talvisodan alettua muonitustehtäviin Valtionhotellille, jonne oli majoitettu Karjalan armeijan esikunta.