Urponen Marjatta
Marjatta Urponen toimi lääkintälottana ja evakuointitehtävissä Viipurin kaupungin alueella sekä Tienhaarassa.
Virkkunen Maila
Maila Virkkunen liittyi lottiin heti kun se oli mahdollista ja toimi lääkintälottana.
Yrjänheikki Salli
Salli toimi ilmavalvontalottana Meltosjärvellä, Kannuksella, Hailuodossa sekä Rovaniemellä.
Vierto Terttu
Terttu toimi sodan aikana lottana Hyvinkäällä.
Valpola Aino
Sodan aikana Aino toimi lottana useissa muonitustehtävissä ja toteutti viihdytystilaisuuksia panssarilaivoilla yhteistyössä Maan Turvan Turun osaston kanssa.
Winberg Gertrud
Jatkosodan aikana Gertrud oli Salmissa 67. sotasairaalassa (67.Sota S) ja työskenteli sairaalan pesulassa
Viskari Meeri
Meeri toimi sodan aikana lääkintälottana.
Valtonen Hilja
Hilja Valtonen toimi Lotta Svärd -yhdistyksen Imatran paikallisosastossa. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuosina 1938–1944 ja puheenjohtajana vuonna 1944.
Viitala Elle
Elle auttoi isosiskoaan ilmavalvontatehtävissä ollen lähinnä kaverina pimeinä iltoina. Hän oli useita kertoja lottapukuun pukeutuneena kunniavartiossa Ylihärmän kirkossa, kun sankarivainajia haudattiin.
Visamo Rae
Vuosina 1939-1940 Rae Visamo toimi mm. hoitajana Kokkolan sotavankisairaalassa numero 28 sen III osastolla.
Weckström Alina
Alina Weckström föddes 1879.
Virtanen Toini
12-vuotiaana Toini polki pyörällä 11 km Nurmosta Seinäjoen lääninsairaalan haavoittuneiden osastolle kahden viikon ajan. Siellä hän teki mitä pyydettiin, kuten tarjoili mehua haavoittuneille ja tiskasi.
Virtanen Kirsti Helena
Kirsti Helena Virtanen liittyi Lotta Svärd-järjestön Vahdon paikallisosastoon 1939. Hän toimi sodan aikana ilmavalvonta- ja muonitustehtävissä. Suoritettuaan lääkintäkurssin hän toimi lääkintälottana Rauduskylässä Nivalassa muun muassa sotavankien hoitajana.
Vuorinen Aila
Aila Vuorinen toimi pikkulottana kotirintamalla.
Westman Eva
Under krigstiden tjänstgjorde Eva Westman som sanitetslotta i lokalavdelningen i Ekenäs.
Varonen Toini
Sota-aikana Toini Varonen toimi Karjalan kannaksella muonituslottana.
Vanhanen Sanni
Sanni Vanhanen toimi sota-aikana lottana mm. muonittaen maatilallaan sotilaita ja toimien ilmavalvonnassa.
Ylitalo Hinni
Talvisodan aikana Hinni Ylitalo oli lottakomennuksella Raahessa ja tästä hänelle myönnettiin talvisodan muistomitali.
Välkkilä Anni Sofia
Anni Sofia Välkkilä oli syntynyt Karvialla 1919.
Uoti Aune
Aune Uoti toimi talvisodan aikana ilmavalvontatehtävissä kotipaikkakunnallaan. Jatkosodassa hän oli samoissa tehtävissä Äänislinnassa.
Väisänen Aune
Aune Väisänen palveli talvisodan aikana ilmavalvontalottana Tiurin ilmavalvonta-asemalla.
Vouvolainen Hilkka
Hilkka Vouvolainen liittyi pikkulottiin vuonna 1941.
Wiksten Anni
Anni Heikkola toimi lottana Kotkassa jatkosodan aikana, ilmavalvonnassa ja kanslialottana.
Virkkunen Maisa
Talvisodan aikana Maisa toimi Mäntän lottayhdistyksessä ilmavalvontatehtävissä Mäntänvuoren päällä.
Vitikainen Helmi
Helmi liittyi Hietamäen Lotta Svärd -järjestön kyläosaston jäseneksi 1934. Sodan aikana hän toimi keskuslottana Paltasella ja myöhemmin muonituslottana sotatoimialueella.
Uusitalo Tuulikki
Tuulikki sai lääkintälottakoulutuksen 17-vuotiaana Järvenpäässä.
Valtonen Eila
Eila osallistui lottana myös ilmavalvontaan Ryömälän vuoren ja Uotsolan ilmavalvontatorneissa.
Virtanen Airi
Lottatehtävissä Airi toimi sekä muonituksessa että ilmavalvonnassa, Orimattilan kirkontornin ollessa pommikoneiden tähystyspaikkana.
Vuojakoski Iiris
Kesällä 1944 Iiris toimi Alarik-junassa, joka evakuoi sotasairaaloita Viipurista, Äänislinnasta ja Kannakselta.
Vainio Terttu-Liisa
Terttu-Liisa oli luokkatoverinsa kanssa edustamassa pikkulottia keskusjohtokunnan delegaatiossa Mannerheimin kodissa Helsingin Kaivopuistossa.
Vire Kerttu
Kertun muistokirjassaan sotilaat kiittelevät runsaasti ruuasta.
Uotila Katri
Marraskuussa 1943 Katri oli viestikurssilla Tuusulan Syvärannassa, joulukuussa tuli komennus Äänislinnaan 14. viestipataljoonaan.
Uusitalo Mirjam
Mirjam Uusitalo kävi eläinlääkintäkurssin 1942 ja toimi sen jälkeen eläinlääkintälottana kenttähevossairaalassa Äänislinnassa.
Varma Selma
Lottajärjestössä Selma Varma toimi muonituslottien pääkokkina kuuluen Etelä-Kymenlaakson piirin Haapasaaren osastoon.
Viirre Eila
Eila oli 10-vuotias, kun hän liittyi Ullavan pikkulottiin vuonna 1939
Väisänen Kaarina
Kaarina toimi Kiuruvedellä pikkulottana. Pikkulottana hän hoiti evakoita, parsi sukkia ja auttoi lottakahvilassa.
Vuolle Seija
Lottajärjestössä Seija osallistui monenlaisiin tehtäviin kuten Ilmavalvontaan, puiden tekoon ja lumipukujen ompeluun.
Valtonen Kerttu
Vapaa-aikoina Kerttu kutoi sukkia sekä korjaili ja valmisti myös muita sotilasvarusteita, joita hän postitti rintamalle aina sotien loppuun asti.
Vehnämäki Eeva
Eeva kävi lottakurssin kesäkuussa 1939 ja toimi sen jälkeen tyttötyönohjaajana lottajärjestön lakkauttamiseen asti.
Viljanen Hilja
Hilja Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla.
Yli-Paattikoski Martta
Martta Yli-Paattikoski toimi vuosikausia menestyksellisesti Kankaanpään Lotta Svärd Hapuan paikallisosaston sihteerinä ja puheenjohtajana.
Voutilainen Kaino
Kaino Voutilainen syntyi Savitaipaleella ja toimi muonituslottana talvisodan kynnyksellä.
Veikkolainen Salme
Salmen ollessa 12 –vuotias, hän sai kutomistaan villasukista rintamalta kiitoskirjeen joulukuussa 1942 kenttäpostina.
Viitanen Liisa
Liisa toimi sota-aikana pikkulottana osallistuen ahkerasti pikkulottien toimintaan.
Virtanen Terttu
Terttu Virtanen toimi sotien aikana lääkintälottana Helsingissä.
Vainio Helmi
Helmi liittyi Kuohijoen lottiin ja toimi muonituslottana Itä-Karjalassa.
Vuojolainen Hilkka
Pikkulottana Hilkka oli aikuisten lottien apuna karjalaisten evakoiden muonituksessa Huhtilammin kylällä matkalaisten kulkiessa kylän ohi evakkotaipaleellaan.
Väyrynen Maire
Elokuussa 1944 Maire Väyrynen sai komennuksen siirtyä Raija -tutkalle Helsingin Malmille Sotilaspiirin esikuntaan, jossa hän toimi tutkamittaajana huippusalaisessa tehtävässä.
Welling Eevi
Koko sodan ajan oli lotta Eevi Wellingillä päällimmäisenä ajatus, että Isänmaan hyväksi pitää työtä tehdä.
Vesterinen Irja
Kun Irja Vesterinen lottasiskoineen paistoi lettuja, he kuuntelivat venäläisen tykistöä ja tykkien aloittaessa keskityksen juoksivat korsuun suojaan. Tulen tauotessa lotat kävivät nopeasti kääntämässä lettuja, jotta ne eivät palaneet.