Vesterinen Taimi
Taimi Vesterinen toimi Lottajärjestössä talvi- ja jatkosotavuosina Petroskoin ja Syvärin seuduilla ilmavalvonnassa ja muonitustehtävissä.
Viteli Kaarina
Kaarina Viteli toimi sota-aikana eläinlääkintälottana hevossairaalassa. Hänelle myönnettiin 1942 II-luokan Vapauden mitalin ansioistaan sodassa vuonna 1941.
Viikari Saimi
Saimi Viikari oli mukana Kannaksen linnoitustöissä ja muonituslottana Metsäpirtissä 1939. Jatkosodassa hän työskenteli kanslialottana.
Veräväinen Vuokko
Vuokko Veräväinen liittyi pikkulotaksi koulun kautta ja toimi jatkosodassa pikkulottana Nastolan, Uudenkylän sotasairaalan kanttiinissa.
Virta Tyyne
Tyyne Virta toimi sota-aikana sekä valvonta-, lääkintä-, että muonitustehtävissä muun muassa Paimion sairaalassa ja Karjalan Kontupohjan Käppäselässä.
Vaherjoki Irja
Irja Vaherjoki toimi Joensuussa sotilaspiirin esikunnassa konekirjoittajana, kunnes sai komennuksen Johannekseen KV.P:4:n muonituslotaksi.
Uusitalo Sointu
Sointu Uusitalo liittyi Lottajärjestöön 17-vuotiaana elokuussa 1939 ja suoritti syyskuun aikana lottien peruskursseja.
Vaittinen Maria
Maria Vaittinen oli muonituslottana talvisodassa Rovansaarella ja jatkosodassa Karjalankannaksella.
Valkonen Marjatta
Marjatta Valkonen liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1940. Hän kuului Jyväskylän piirin Hankasalmen paikallisosaston muonitusjaostoon
Vesamo Aira
Aira Vesamolle tuli muonittaminen tutuksi jo vuonna 1918, jolloin hän muonitti suojeluskuntalaisia muun muassa Suinulan asemalla, Yläpohjassa.
Ylitalo Toini
Kesäkuussa 1944 jouduttiin lähtemään uudelle evakkotaipaleelle, ja tuolloin jo 16 –vuotias Toini osallistui mm Kuolemajärven Osuuskaupan asemaseudun myymälän varaston evakuointiin.
Vuorinen Maire
Maire Vuorinen oli pikkulottana muonittamassa pääkaupunkiin hoitoon tuotavia haavoittuneita, käärimässä sideharsorullia ja pakkaamassa hoitotarvikkeita rintamalle.
Wallenius Leena
Leena Wallenius pääsi jo 18-vuotiaana sotatoimialueelle lottatyöhön, Koska oli suuri puute tottuneista toimistotyötä tekevistä lotista,
Warpula Vieno
Vieno Warpula kuului Helsinki VII paikallisosaston lääkintäjaostoon. Jatkosodan alkaessa Warpula toimi lääkintälottana sotasairaalassa Wärtsilässä.
Ylikahri Irja
Irja Ylikarhi oli lottakomennuksella lähes kolme vuotta sairasjuna 9:ssä kuljettamassa haavoittuneita.
Viitanen Rauha
Rauha Viitanen toimi kotirintamalla muonitustehtävissä ja evakuointien yhteydessä hän oli mukana ilmoittamassa ovelta ovelle kyläläisille, että on lähdettävä evakkoon.
Veramo Ellen
Ellen Veramo liittyi Lottajärjestöön vuonna 1920. Hän kuului Maskun paikallisosaston lääkintäjaostoon.
Vehmas Hilja
Hilja Vehmas toimi Lottajärjestön Launoisten paikallisosaston muonituspäällikkönä vuosina 1927-1928 sekä varamuonituspäällikkönä vuodesta 1942 alkaen.
Vatanen Anna
Anna Vatanen oli mukana perustamassa Lottajärjestön Tuupovaaran paikallisosastoa ja toimi sen tarmokkaana puheenjohtajana kymmenisen vuotta.
Vanhatalo Maija
Maija Vanhatalo toimi Lottajärjestön Pitkärannan paikallisosaston puheenjohtajana.
Valli Aino Esteri
Esteri Valli toimi sota-aikana kotirintamalla muonitusjaoston tehtävissä muun muassa leipomassa leipää rintamalle.
Wasastjerna Rhea
Rhea Wasastjerna oli 1930-luvulla Suomen parhaita naisampujia. Hän saavutti suurmesrarin arvon sekä sotilas- että vapaakiväärillä.
Vuoppola Katri
Katri Vuoppola toimi talvisodan aikana lääkintälottana norjalaisessa ambulanssissa ja jatkosodan aikana lääkintälotan tehtävissä kenttäsairaalassa.
Yrjö-Koskinen Kaisu
Kaisu Yrjö-Koskinen toimi aktiivisesti Lottajärjestössä jo varsin varhaisessa vaiheessa. Hän oli muun muassa Launoisten paikallisosaston puheenjohtajana.
Välikangas Maria
Maria Välikangas toimi Lottajärjestön lääkintäjaostossa ja lottakomennuksella hän oli muun muassa kesällä 1942 saksalaisessa kenttäsairaalassa.
Westerling Tyra
Tyra Westerling toimi pitkään Varsinais-Suomen lottapiirin puheenjohtajana. Hän suunnitteli 1920-luvun alussa yhden ensimmäisistä lottapuvun malleista.
Viita Virpi
Virpi Viita toimi koko sodan ajan lottatehtävissä, pisimpään kanslialottana sotasairaalassa. Syksyllä 1943 hänet siirrettiin lottakomennukselle Itä-Karjalaan.
Vesivalo Annikki
Annikki Vesivalo määrättiin talvisodan alettua muonitustehtäviin Valtionhotellille, jonne oli majoitettu Karjalan armeijan esikunta.
Ventjärvi-Muramo Sigrid
Sigrid Ventjärvi-Muramo hoiti Kokkolan paikallisosaston johtokunnassa varapuheenjohtajan tehtäviä sekä toimi keräyspäällikkönä.
Vartia Sirkka
Sirkka Vartia haaveili filmitähden urasta, talvisodan syttyminen marraskuussa 1939 muutti kuitenkin Vartian suunnitelmia. Hän toimi talvisodassa lääkintäjaostossa.
Valkama Aino
Aino Valkama toimi lottaopettajana ja vuodesta 1933 eteenpäin Lottajärjestön kanslianeuvojana.
Uotila Helvi
Helvi Uotila lähti lottakomennukselle kesällä 1941 ja toimittuaan ensin muonittajana siirtyi hän vuonna 1942 viestijaostoon.
Valorinta Terttu
Terttu Valorinta osallistui Lotta Svärdin rajatoimiston palveluksessa sota-aikana muonitustehtäviin Kemijärvellä, Rukajärvellä, Aunuksessa ja Kannaksella sekä koulutustehtäviin Karhumäen Lotta-opistossa.
Öller Hagar
Jatkosodan aikana Hagar Öller työskenteli Lottajärjestön rajatoimistossa ja vuonna 1943 hän toimi VII armeijakunnan yhteyslottana.
Väättänen Irma
Irma Väättänen liittyi Lottajärjestön Lokalahden paikallisosastoon 1920-luvulla ja toimi muun muassa paikallisosaston johtokunnan jäsenenä ja kotirintamalottana.
Visanti Irmeli
Irmeli Visanti toimi lottana sodan aikana mm. päämajan viestitehtävissä. Hän oli Suomen Naisten Huoltosäätiön hallituksessa ja työvaliokunnassa vuosina 1974–2003.
Virtanen Mirjam
Mirjam Virtanen suoritti Nakkilassa Lottajärjestön ilmavalvontakurssin. Hän olisi halunnut lähteä lottakomennukselle sotatoimialueelle mutta hänen isänsä ei päästänyt Mirjamia komennukselle.
Virtanen Irja
Irja Virtanen oli kirjailija, joka nousi otsikoihin realistisesta ja inhimillisestä tavasta kuvastaa kenttälottien arkea rintamalla. Irja Virtanen oli viestilotta ja toimi jatkosodassa sähköttäjänä.
Virta Anja Kirsti
Anja Kirsti Virta syntyi Jaakkimassa vuonna 1916. Hänen sukunsa omisti maatilan Sorolan saaressa Laatokassa.
Virkki Nelly
Nelly Ingrid Näppinen toimi viestilottana ja puhelinkeskuksen hoitajana, talvisota-aikana Vuokselassa, Imatralla, Vilppulassa ja Kuoreveden hallissa.
Villa Kyllikki
Kyllikki Villa liittyi pikkulottiin 13-vuotiaana. Talvisodan aikana hän oli äitinsä apuna joukkoja muonittamassa. Jatkosodan aikana Kyllikki toimi viestilotan tehtävissä.
Vihma Elli
Elli Vihma työskenteli Lottajärjestön keskusjohtokunnassa vuosina 1940-1944 toimien muun muassa varusjaoston päällikkönä.
Vihavainen Kerttu
Kerttu Vihavainen oli lottatehtävissä Armilan ensiapuasemalla ja kaasukursseilla; myöhemmin hän toimi muonituslottana HRR:ssä, jossa ruokittiin noin 5 000 reserviläistä.
Veräjänkorva Pirkko
Mirja Pirkko Tellervo Veräjänkorva liittyi noin 10-vuotiaana tätinsä Hanna Jääskeläisen innoittamana pikkulottiin.
Venäläinen Kerttu
Kerttu Venäläinen liittyi Lottajärjestöön 1920-luvun alkupuolella. Kerttu osallistui aktiivisesti Lottajärjestössä kotirintamalla muonitus- ja varushuoltotehtäviin.
Veistäjä Elina
Elina Veistäjä oli äitinsä esimerkin mukaan aktiivisesti mukana lottatoiminnassa. Hän kuului ylioppilaslottiin ja toimi vuosina 1941-1942 toimistolottana Merivoimien Esikunnassa.
Veihola Aino
Aino Veihola toimi jatkosodan aikana lääkintälottana Varkaudessa. Varkaudesta hän siirtyi Lahdenpohjaan ja Lahdenpohjasta takaisin Huuhanmäen ja Rauhalan sotasairaaloita kunnostamaan.
Vatanen Hanna
Hanna Vatanen kuului Sukevan muonitusjaostoon. Elämäntyönsä Vatanen teki mielisairaanhoitajana Lapinlahden sairaalassa.
Vasström Lolan
Lolan Vasström toimi joulukuussa 1919 perustetun Lotta Svärd Nylands Södra -piirin puheenjohtajana. Hän edusti piiriä valtakunnallisen Lotta Svärd -järjestön perustamiskokouksessa maaliskuussa 1921.
Vasarainen Sylvi
Sylvi Vasarainen toimi viestilottana muun muassa Nurmoilassa VI AK:n keskuksessa eli ”Aurassa” jatkosodan aikana.