Siekkinen Ilmi
Ilmi oli muonitustehtävissä rintamalla jo talvisodan aikana.
Ilmi oli muonitustehtävissä rintamalla jo talvisodan aikana.
Annikki palveli ilmavalvonnassa Teuvalla jatkosodan alkuaikoina.
Sisällissodan jälkeen Rakel sai kunnianosoituksena kutsun vapaaherra Mannerheimilta osallistua illallisille hotelli Seurahuoneelle Helsinkiin.
Anni toimi lottana Seinäjoen Sotasairaalassa muonitus- ja hoitotehtävissä kesällä 1944.
Kertun muistokirjassaan sotilaat kiittelevät runsaasti ruuasta.
Eeva oli lottakomennuksilla sekä talvi- että jatkosodassa ja loukkaantui lottakomennuksella 21.6.1941 juuri ennen jatkosodan alkamista.
Jatkosodan aikaan Ester Kaarina oli Tainionkoskella ja Viipurissa kenttäpostikonttorin pakettiosastolla.
Helvi oli lottaystävänsä kanssa Koiviston ulkopuolella muonittamassa, kun Koiviston lotat siirrettiin turvaan. Tytöt jäivät siksi vahingossa lottien pääjoukosta pois.
Talvisodan aikana Laura oli muonituslottana Seinäjoella ja osallistui ilmavalvontakurssille heinäkuussa 1941.
Ellen oli talvisodan aikana pikkulotissa ja kahden viikon muonituskurssin Ellen kävi syksyllä 1940.
Vieno kuului Lotta Svärd -järjestön Alatornion paikallisosastoon, jossa hän toimi muonituslottana ja emäntänä
Erika toimi Lotta Svärd -järjestön Tornion osastossa muonituslottana.
Marraskuussa 1943 Katri oli viestikurssilla Tuusulan Syvärannassa, joulukuussa tuli komennus Äänislinnaan 14. viestipataljoonaan.
Lotat päivystivät Hattulan kirkon tornissa valvoen mahdollisia viholliskoneiden liikkeitä. Koskaan ei vuorollani mitään tapahtunut, mutta jännittävää se oli.
Anna oli Hattulan paikallisosaston puheenjohtaja 1935-1944. Hän oli myös Etelä-Hämeen piirin piirijohtokunnan jäsen.
Kerttu toimi sodan aikana Ilmavoimien Esikunnan emäntänä Mikkelissä (Tuukkalan koulu).
Kotirintamalla vanhempiani ja naapureita auttaen tein kaiken, minkä itsestäni irti sain.
Isänmaallisen kasvatuksen saanut Helvi liittyi 1933 pikkulottiin ja 18-vuotiaana lottajärjestöön.
Sodan jatkuessa Taimi määrättiin pesemään pyykkiä erään talon karjakeittiössä. Työtä tehtiin lähes ympäripyöreitä päiviä talvisodan loppuun asti.
Lottajärjestössä Selma Varma toimi muonituslottien pääkokkina kuuluen Etelä-Kymenlaakson piirin Haapasaaren osastoon.
Lottatehtävissä Elsa toimi Kemin sairaalassa ja mahdollisesti aiemmin Simossa muonitustehtävissä.
Sirkka liittyi Lotta Svärd -järjestöön 1936. Hän oli Pyhäjärven paikallisosaston toimisto- ja viestijaoston jäsen sekä rahastonhoitaja 1938.
Vuosien 1942–43 paikkeilla Aune perusti oman valokuvaamon ja kuvasi paikkakunnan merkittäviä tapahtumia, kuten sotatoimiin liittyviä tilanteita, paraateja ja juhlatapahtumia sekä miljöökuvia.
Toini oli muonitustehtävissä kotikylällään, joka talvisodan jälkeen jäi rajakyläksi.
Kun jatkosodassa koko Miehikkälä evakuoitiin vuonna 1944, Aili vei karjaa Paimioon ja palasi lottatehtäviin kotikylälle
Linnea sai lääkintälottakoulutuksen Kannuksessa, mutta toimi sodan aikana muonituslottana.
Elsa toimi muonituslottana lottien ravintolassa raviradalla ja muonittajana Kaupin perunakellarilla jatkosodan aikana.
Martta liittyi isänmaallisuuden innoittamana lottajärjestöön vuonna 1927.
Alli liittyi pikkulottiin ja myöhemmin isoihin lottiin isänmaallisuuden innoittamana
Toimistolotan työ oli monesti rasittavaa, kun työpäivät tärkeiden papereiden parissa venyivät pitkiksi.
Talvisodan aikana Helvi toimi pioneeriyksikön muonituksessa
Toini toimi muonituslottana ensin Terijoella ja sitten Hyvinkään lentokentällä.
Sirkka oli muonituslottana ja kanttiininhoitajana useimmilla rintamalohkoilla talvisodan ja jatkosodan aikana.
Talvisodan aikana Ansa työskenteli Leppävirran sosiaalihoidossa.
Taimi toimi jatkosodan aikana kanttiinilottana ja vastaavana emäntänä.
Veera oli vankina talvisodan aikana vanhassa luostarissa Interposolkan kylässä.
Lindis oli 22-vuotias, kun sai komennuksen muonituslotaksi linnoitusrakennuspataljoonaan heinäkuussa 1941.
Saimi liittyi Lotta Svärd järjestön Karungin osastoon vuonna 1938.
Aili osallistui lottajärjestössä muonitustehtäviin ja erilaisten juhlatilaisuuksien järjestelyihin.
Aino Orava oli toimistovirkailijana Lotta Svärd-järjestön keskusjohtokunnassa järjestön lakkautukseen saakka.
Saara toimi muonituslottana Kuopiossa.
Laura sai komennuksen sotatoimialueelle raivaamaan ja siivoamaan viholliselta takaisin vallattua Karjalaa.
Kanttiinitöiden ohella lotat auttoivat sotilaita myös sahamaan ja kuorimaan puita paaluja varten.
Talvisodan aikana Sirkka-Liisa toimi ilmavalvontalottana jaosallistui Lottakahvilan ylläpitämiseen.
Ennen sotaa Terttu oli Oulun kasarmin kanttiinissa töissä ja sitä kautta pestautui lotan tehtäviin.
Hilkka kantoi vihkiäisissään 3.4.1937 ensimmäisenä Satakunnassa lottakruunua.
Sotien jälkeen 1960-luvulla Helvi Nurmela kutoi kaksi mattoa ja yhden loimen, joiden kuteina oli pelkästään kolmionmallisia tekosilkkisiä siniharmaita lottahuiveja.
Helmi Kössi toimi muonituslottana Oripäässä.
Sota-aikana Lyyli muonitti kotirintamalla ilmavalvonnan ja sillan vartiointitehtävissä olevia suojeluskuntalaisia ja lottia.
Hilja toimi lottana kaikkien sotien aikana, ensin varuslottana, sittemmin muonitusjoukoissa eri rintamalohkoilla.