Ahola Rauha
Rauha toimi sota-aikana muonitustehtävissä kotiseudullaan ja osallistui kotirintaman työtehtäviin miesten ollessa rintamalla
Rummukainen Ester
Suurhyökkäyksen alettua Ester siirtyi Leipäsuolta kenttäkeittiön kanssa Juustilaan Joutsaan ja Hämeenlinnaan Palanderin taloon, josta hän siirtyi edelleen Leppäkoskelle htk:hon
Piha Katarina
”Lotissa kuuluin keräys- ja huoltojaostoon. Myin koko sodan ajan merkkejä ja arpoja ja keräsin rahaa sotaorvoille, invalideille ja lotille ja vaikka mihin.”
Hämäläinen Eila
19-vuotias Eila oli mukana Kannaksen linnoitustöissä. Sodan alettua Eila oli ystäviensä ja siskojensa kanssa vuorollaan hyytävässä pakkasessa ilmavalvontatornissa
Nieminen Hilja
Hilja liittyi Lotta Svärdin Säkkijärven kyläosastoon jo 1920-luvun alussa. Lotat muonittivat suojeluskuntalaisia.
Lemponen Elma
Sodan aikana Elma toimi lottana kotirintamalla. Hän toimi muonituslottana, ilmavalvontatornissa ja lavantautisairaalassa Ylistarossa, myöhemmin Nikkilän sairaalassa sijaishoitajattarena.
Kosunen Martta
Martta toimi muun muassa keittiössä muonituslottana ja oli mukana kuljettamassa haavoittuneita venäläisiä vankeja hoitopaikoille.
Aalto Leena
Leena aloitti lottakomennuksella 6.1.1942. Seurasi lukuisia kolmen, viimeksi kahden kuukauden komennuksia rintamalla tai muualla.
Kallio Matilda
Matilda Kallio toimi lottien muonituspäällikkönä Orivedellä.
Tikanmäki Hanna
Hanna toimi talvisodassa ilmavalvontalottana ja jatkosodassa Petroskoissa muonituslottana.
Marjala Raakel
Raakel toimi lottana Kemijärven IVAK:issa ja Savukosken iv-asemalla tehtävinään ilmavalvonta ja varushuolto. Lapin sodassa hän kuljetti karjaa evakkoon Kalajoelle ja takaisin Savukoskelle. Hän oli myös muonituslotta.
Salmi Ester
Esterin tytär Aino Hilkka Salmi muistelee äitinsä kerran keittäneen Mannerheimin seurueelle kahvia isossa pannussa.
Hannula Vappu
”Muistan tämän rauhanteon päivän, se on jäänyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Ei todeksi tahtonut uskoa, että oli tullut rauha. Tykit olivat hiljentyneet, oli outo hiljaisuus – radiosta kuului miltei taukoamatta Finlandia-hymni.”
Järvinen Kerttu
Kerttu toimi sodan aikana ilmavalvontalotan tehtävissä Hankasalmen Kovalanmäen koululla ja muonituslotan tehtävissä Hankasalmella.
Laitinen Sylvi
Sylvi toimi sodan aikana ilmavalvontalotan tehtävissä Hankasalmen Kovalanmäen koululla ja muonituslotan tehtävissä sekä Hankasalmella että Jyväskylässä.
Tofferi Irja
Irja sai jatkosodan alkaessa komennuksen Terijoelle kanttiinilotaksi neljän muun lotan kanssa. He joutuivat muuttamaan paikkaa rintamalinjan mukana.
Pokela Maija
”Kannuksessa oli suomalaisia työleirillä ja kolme venäläistä sotavankia. Meidän piti hakea koululta ruokaa tonkilla.”
Lahtinen Ida
Ida Lahtinen liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1939 ja toimi muonitusjaostossa.
Kontio Inkeri
Inkeri toimi muonitustehtävissä heinäkuusta 1940 alkaen.
Hongelin Anneli
Jatkosodan aikana Anneli kuului Kotkan rannikkopuolustuslohkon Lotta-Svärd-yhdistyksen Merisuojeluskunnan lottiin.
Delin Aune
Aune Delin toimi sota-aikana lottatehtävissä puhelinvartiossa. Talvisodan jälkeen hän toimi emännöitsijänä ja ruoanlaittajana Ruukissa internoitujen puolalaisupseerien muonituksessa 18.6.–8.9.1940.
Pullinen Selma
Selma Pullinen toimi sota-aikana muonituslottana ensin Metsäpirtissä ja myöhemmin Rantasalmella.
Naukkarinen Hilja
Hilja Naukkarinen toimi sota-aikana muonituksessa ja Savonlinnan sotasairaalan liinavaatevaraston johtajana.
Sarin Laina
Laina Sarin toimi lottakahvilassa ja muonituslottana kutsunnoissa Toppolassa, minkä kautta hän tapasi tulevan miehensä Reino Taposen.
Toivola Aune
Aune Toivola toimi Vähäkyrön Lotta Svärd yhdistyksessä. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuonna 1931 ja muonituspäällikkönä vuonna 1934.
Heljo Aini
Aini Heljo kävi muonituskurssin vuonna 1941. Hän toimi myös ilmavalvonnassa.
Mäki Rauha
Marraskuussa 1942 Rauha lähti rintamalotaksi toimien rajatoimiston kanttiinilottana Äänislinnassa.
Karjalainen Bertta
Bertta toimi muonituslotan ja ryhmänjohtajan tehtävissä Kajaanin sotatoimialueella vuosina 1939–1941.
Kinnunen Liisa
Liisa Kinnunen toimi sota-aikana muonitustehtävissä, vainajien vastaanotossa sekä sankarihautajaisten järjestelyissä. Liisa toimi kirjurina, kun taloista tuotiin kirkonkylän keskustaan hevosia rintamalle vietäviksi.
Pirilä Alli
Alli Pirilä liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1927. Hän toimi kanslialottana ja tyttötyönjohtajana. Sota-aikana hän oli muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä.
Varonen Toini
Sota-aikana Toini Varonen toimi Karjalan kannaksella muonituslottana.
Nieminen Eila
Eila Nieminen toimi sota-aikana ilmavalvontatehtävissä, lottakioskissa ja muonituslottana sotatoimialueella.
Markkula Eeva
Talvisodassa Eeva Markkula toimi lottana, joka otti vastaan rintamalta tuotuja kuolleita jäätyneitä sotilaita. Yhdessä muiden lottien kanssa he laittoivat kuolleet lämpimän saunan lauteille ja sulaneina pesivät nämä ja laittoivat arkkuihin kotiseudulle vietäviksi.
Vanhanen Sanni
Sanni Vanhanen toimi sota-aikana lottana mm. muonittaen maatilallaan sotilaita ja toimien ilmavalvonnassa.
Kauppila Sirkka
Sirkka Kauppila toimi sota-aikana lääkintälottana, kunnes pyysi siirtoa muonituslotaksi.
Säily Annikki
Annikki Säily toimi muonituslottana ensin Valkeajärven asemalla, jossa muonitettiin rintamalle lähteviä miehiä, ja myöhemmin Haapamäellä.
Mykkänen Anna
Anna Mykkänen palveli sotien aikana muonituslottana Syvärillä.
Paavilainen Kerttu Aili
Kerttu Paavilainen toimi talvisodan ajan Kirvun Sairalassa lottien kansliassa sekä avusti ensiapuasemalla
Herajärvi Hilma
Hilma Herajärvi osallistui rintamalottana talvisotaan Sallan ja Viipurin rintamilla. Jatkosodan aikana hän toimi huoltolottana Alatornion lottien paikallisosastossa.
Penttilä Anneli
Anneli Penttilä liittyi Nurmon Kouran pikkulottien paikallisosastoon vuonna 1936.
Rohula Liisa
Liisa Rohula toimi muonituslottana sekä myöhemmin viestilottana Äänislinnassa kenttäpostikonttorissa.
Helenius Kirsti
Kirsti Helenius palveli sodan aikana muonituslottana. Rauhan palattua Kirsti jatkoi Mikkelissä aktiivista harrastustoimintaansa. Hän oli Sotainvalidien veljesliiton Mikkelin osaston naiskuoron, sittemmin Mikkelin Laulusiskot ry:n perustajajäsen.
Kohonen Aira
Aira Kohonen toimi muonituslottana asuinpaikkakunnallaan Värtsilässä molemmissa sodissa.
Hiltunen Hilkka
Kesälahdelle perustettiin talvisodan jälkeen koulutuskeskus ja lottakanttiini. 17 -vuotias Hilkka Hiltunen työskenteli kanttiinissa ja siellä hän kesällä tapasi kouluttajana toimineen kuopiolaisen vänrikki Erkki Hiltusen.
Tuomala Ensi
Ensi Tuomala liittyi Järvenpään lottiin vuonna 1938. Talvisodan aikana hän halusi mennä rintamalle muonittajaksi, mutta hänen isänsä kielsi sen ehdottomasti. Ensin lotta-ajasta on jäänyt valokuva, jossa hän tarjoilee kahvia siirtoväen tulojuhlassa Järvenpään yhteiskoulun pihalla vuonna 1940.
Arkkila Helvi
Helvi Arkkila (os. Vuorio) syntyi 16.09.1908 Kiskossa. Helvi-äitini syntyi Elin ja Oskari Vuorion maanviljelysperheeseen. Hän avioitui Enok Arkkilan kanssa 1928. Heille syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Töitä riitti maatalossa kaikille lapsille. Koneiden myötä työn teko helpottui pikku hiljaa. Helvi liittyi Kiskon lottiin ja oli mukana muonittamassa rintamalle lähtijöitä. Kisko oli keskuspaikka, johon saapui…
Torttila Ester
Olin pääsiallisesti muonitusjaostossa mutta myös aina siellä missä tarvittiin. Kerran olin mukana lääkintälottien kursseilla Tervakoskella.
Sulosaari Aili
Talvisodan aikana Aili Sulosaari toimi viestilottana puhelinkeskuksessa. Hän muisteli myöhemmin kokemuksiaan Aili Tuloiselan kirjoittamaan kirjaan ”Aili Maria”.
Brandt-Ojala Elsa
Elsa Brandt-Ojala toimi talvisodan aikana Viipurissa muonittajana ja jatkosodassa radiosähköttäjänä Itä-Karjalassa.
Sakki Inkeri
Inkeri Sakki liittyi lottiin Joroisissa ja toimi emännän tehtävissä kahvitilaisuuksissa.