Kirsti Helenius palveli sodan aikana muonituslottana. Rauhan palattua Kirsti jatkoi Mikkelissä aktiivista harrastustoimintaansa. Hän oli Sotainvalidien veljesliiton Mikkelin osaston naiskuoron, sittemmin Mikkelin Laulusiskot ry:n perustajajäsen.
Aira Kohonen toimi muonituslottana asuinpaikkakunnallaan Värtsilässä molemmissa sodissa.
Kesälahdelle perustettiin talvisodan jälkeen koulutuskeskus ja lottakanttiini. 17 -vuotias Hilkka Hiltunen työskenteli kanttiinissa ja siellä hän kesällä tapasi kouluttajana toimineen kuopiolaisen vänrikki Erkki Hiltusen.
Ensi Tuomala liittyi Järvenpään lottiin vuonna 1938. Talvisodan aikana hän halusi mennä rintamalle muonittajaksi, mutta hänen isänsä kielsi sen ehdottomasti. Ensin lotta-ajasta on jäänyt valokuva, jossa hän tarjoilee kahvia siirtoväen tulojuhlassa Järvenpään yhteiskoulun pihalla vuonna 1940.
Helvi Arkkila (os. Vuorio) syntyi 16.09.1908 Kiskossa. Helvi-äitini syntyi Elin ja Oskari Vuorion maanviljelysperheeseen. Hän avioitui Enok Arkkilan kanssa 1928. Heille syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Töitä riitti maatalossa kaikille lapsille. Koneiden myötä työn teko helpottui pikku hiljaa. Helvi liittyi Kiskon lottiin ja oli mukana muonittamassa rintamalle lähtijöitä. Kisko oli keskuspaikka, johon saapui…
Olin pääsiallisesti muonitusjaostossa mutta myös aina siellä missä tarvittiin. Kerran olin mukana lääkintälottien kursseilla Tervakoskella.
Talvisodan aikana Aili Sulosaari toimi viestilottana puhelinkeskuksessa. Hän muisteli myöhemmin kokemuksiaan Aili Tuloiselan kirjoittamaan kirjaan ”Aili Maria”.
Elsa Brandt-Ojala toimi talvisodan aikana Viipurissa muonittajana ja jatkosodassa radiosähköttäjänä Itä-Karjalassa.
Inkeri Sakki liittyi lottiin Joroisissa ja toimi emännän tehtävissä kahvitilaisuuksissa.
Rauha Huovila toimi sota-aikana muonituslottana Petroskoissa, Aunuksessa ja Vitelessä.
Sanni toimi sodan aikana muonituslottana Päämajassa ja Laatokan rannikon prikaatissa.
Talvisodan aikana Maisa toimi Mäntän lottayhdistyksessä ilmavalvontatehtävissä Mäntänvuoren päällä.
Helmi liittyi Hietamäen Lotta Svärd -järjestön kyläosaston jäseneksi 1934. Sodan aikana hän toimi keskuslottana Paltasella ja myöhemmin muonituslottana sotatoimialueella.
Marjatta työskenteli muonituslottana 55. Sotasairaalassa Kangasalla sekä myöhemmin lääkintälottana sotasairaalassa.
Iisalmen asemalla Anja jakoi ruokaa ohikulkumatkalla oleville sotilaille ja evakoille, joiden mukana oli myös hyvin pieniä lapsia ja vastasyntyneitä vauvoja.
Minulla oli henkilökohtaisesti suuri ilo tulla määrätyksi aina tarvittaessa v. 1944 aikana Ylipäällikön junan ravintolavaunun henkilökuntaan.
Pirkko palveli lottakomennuksella erilaisissa tehtävissä: muonitti, piti kanttiinia, antoi ensiapua sekä teki säähavaintoja saksalaisille.
Lotaksi Bertta liittyi oletettavasti 1935–36 välisenä aikana, koska silloin perustettiin Räisälän lottien alajaosto Siirilahden lotat.
Muonatilanne oli aika hyvä, muun muassa vaihdettiin sotilailla olleita hirssiryynejä paikallisilta viljelijöiltä viljaan – saatiin pojille hyvät pullat.
Tuulikki sai lääkintälottakoulutuksen 17-vuotiaana Järvenpäässä.
Olin sotasairaalassa toimistotehtävissä, kun olin käynyt konekirjoituksen alkeiskurssin, jota piti evakkorouva Sortavalasta.
Elli oli Karstulan kirkonkylän lottien jäsen 1920-luvulta lähtien aina järjestön lakkauttamisen saakka.
Eila osallistui lottana myös ilmavalvontaan Ryömälän vuoren ja Uotsolan ilmavalvontatorneissa.
Sota-aikana Hilja vastasi Pynnöniemen maataloudesta miesten ollessa sodassa. Pynnöniemeen majoittui myös paljon evakkoja.
Talvisodassa Helmi oli evakkojen huolto- ja sijoitusjohtaja Väärinmajassa.
Rauhan aikana Selma Aron harrastukset lottatyön piirissä liittyivät iltamiin, näytelmiin ja hiihtoon.
Aino pääsi muonituslotaksi Isolle Valkjärvelle 32. sotavankileirille.
Irman kertoessaan sotatoimialueen sairaalasta pystyi aistimaan, miten vaikeata oli valmistella menehtyneet viimeiselle matkalle.
Marja palveli pikkulottana ilmavalvonnan tehtävissä ja auttoi Viipuri–Imatra-tien varteen perustetussa kesäkioskissa.
Eeva kävi 1930-luvulla lottakurssin Viipurissa ja toimi aktiivisesti Ahvolan lottaosastossa.
Pirkko liittyi 18-vuotiaana kesällä 1942 Lotta Svärd -järjestöön ja työskenteli Kouvolan suojeluskuntapiirin esikunnassa.
Sota-aikana evakkona Tyyne teki opettajan sijaisuuksia mm. Leppävirralla ja Kerimäellä.
Hilda toimi muonitustehtävissä Kuhmon Suojeluskunnan leiripäivillä.
Sairasjunassa tehtävänä oli henkilökunnan jokapäiväinen muonitus sekä potilasmatkan aikana n. 250-300 potilaan muonitus.
Jatkosodan aikana Helmi toimi Kemijärven Mäntyselässä linnoitustyömaalla muonituslottana.
Lahja toimi vapaa-aikanaan muonituslottana Hämeenlinnassa.
Vuoden 1941 elokuussa Aili aloitti lottatyössä Kemijärven Rajatoimistossa leipomossa.
Jatkosodan aikana Aino oli muonitustehtävissä Kaupin perunakellarilla ja osallistui ilmavalvontatehtäviin Parantolan tornissa.
Lottatehtävissä Airi toimi sekä muonituksessa että ilmavalvonnassa, Orimattilan kirkontornin ollessa pommikoneiden tähystyspaikkana.
Laina toimi erityisesti muonituslottana. Suuri urakka oli talvisodan aikana viikoittainen leivän leipominen Puolustusvoimille.
Jatkosodassa Meeri toimi pataljoonan huollon ylivalvojana, johtaen seitsemää keittiötä henkilökuntineen.
Liisi oli myös tyttötyöohjaajana. Jo heti aluksi pikkulottia oli tusinan verran.
Aili kävi Lotta Svärdin ilmatorjuntalottakurssin Valkjärvellä 1930-luvulla.
Lotat olivat Oulun tähtitornissa ilmatorjunnassa, sekä hoitivat kahvilaa samalla.
Aino toimi muonittajana ja Alajärven lottajärjestön kyläosaston puheenjohtajana.
Lempi toimi koko sota-ajan muonituslottana eri koulutuskeskuksissa Orivedellä.
Ilmi oli muonitustehtävissä rintamalla jo talvisodan aikana.
Annikki palveli ilmavalvonnassa Teuvalla jatkosodan alkuaikoina.
Sisällissodan jälkeen Rakel sai kunnianosoituksena kutsun vapaaherra Mannerheimilta osallistua illallisille hotelli Seurahuoneelle Helsinkiin.
Anni toimi lottana Seinäjoen Sotasairaalassa muonitus- ja hoitotehtävissä kesällä 1944.