Anni Pääkkönen toimi Kiimingin paikallisosaston puheenjohtajana. Sodan aikana hän huolehti siirtolaisista ja pakettien lähettämisestä rintamalle. Rauhan aikana hän toimi muonitus- ja yhdyslottana, järjesti kerhotoimintaa, myyjäisiä ja ompeluseuroja.
Talvisotavuonna 1939 Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtaja Jenny Partanen ja sihteeri Kerttu Salmela kirjoittivat lottien toimintakertomukseen: ”Tämä aika, lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä, on ollut meille rauhallista työn ja toiminnan aikaa. Tavallaan se on ollut valmistusaikaa nykyhetken suuria tehtäviä varten, tehtäviä, joissa meiltä nyt valmiuttamme kysytään. Asettakaamme jokainen kaikki voitavamme ja kykymme lottalupauksen mukaisesti palvelemaan raskaasti koetellun isänmaamme asiaa.”
Martta Partanen toimi aktiivisesti lottajärjestössä opettajatyönsä ohella. Hän toimi mm. vuosikokouksen sihteerinä vuonna 1938.
Hilja Valtonen toimi Lotta Svärd -yhdistyksen Imatran paikallisosastossa. Hän oli johtokunnan jäsenenä vuosina 1938–1944 ja puheenjohtajana vuonna 1944.
Karin af Forselles valittiin luonnollisesti Ylöjärven Lotta-Svärd-yhdistyksen puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä hän toimi kuolemaansa asti vuonna 1931.
Sota-aikana Saimi Salusen kodissa pidettiin leipomistalkoita, joissa leivottiin armeijalle leipää.
Ellen toimi Oravin osaston puheenjohtajana. Myös hänen tyttärensä liittyivät Lotta Svärd -järjestöön.
Iines Pahkajärvi toimi Lotta Svärd -yhdistyksen Hausjärven paikallisosaston I kyläosastossa
Olga Pakkala oli Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston puheenjohtaja 20 vuotta. Hän oli mukana sisällissodassa avustaen suojeluskuntia varustamalla.
Hilma Herajärvi osallistui rintamalottana talvisotaan Sallan ja Viipurin rintamilla. Jatkosodan aikana hän toimi huoltolottana Alatornion lottien paikallisosastossa.
Elli oli Karstulan kirkonkylän lottien jäsen 1920-luvulta lähtien aina järjestön lakkauttamisen saakka.
Mirjam oli Lehtimäen Lottien paikallisosaston puheenjohtaja 1938-1944.
Anna oli Hattulan paikallisosaston puheenjohtaja 1935-1944. Hän oli myös Etelä-Hämeen piirin piirijohtokunnan jäsen.
Aino Orava oli toimistovirkailijana Lotta Svärd-järjestön keskusjohtokunnassa järjestön lakkautukseen saakka.
Karin oli mukana perustamassa Lauttasaaren osastoa ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana useita vuosia.
Sota-aikana Lyyli muonitti kotirintamalla ilmavalvonnan ja sillan vartiointitehtävissä olevia suojeluskuntalaisia ja lottia.
Hilma toimi Lotta Svärd -järjestön paikallisosaston hallituksen puheenjohtaja ainakin 1930-luvulla.
Eeva kävi lottakurssin kesäkuussa 1939 ja toimi sen jälkeen tyttötyönohjaajana lottajärjestön lakkauttamiseen asti.
Martta Yli-Paattikoski toimi vuosikausia menestyksellisesti Kankaanpään Lotta Svärd Hapuan paikallisosaston sihteerinä ja puheenjohtajana.
Aili Ingerö oli Lotta Svärdin Kemijärven osaston toiminnassa eri aloilla aktiivisesti mukana. Hän toimi muun muassa sekä muonitus- että toimisto- ja viestipäällikkönä.
Eeva Oula johti Hämeenlinnan pikkulottien toimintaa vuodesta 1936 vuoteen 1944.
Selma Ryynänen oli Iisalmessa lottien paikallisosaston perustajajäsen.
Sylvia Linnasaari liittyi lapsuudessaan pikkulottiin ja vartuttuaan kuului Lotta Svärd järjestön lääkintäjaostoon. Hän toimi myös lottakyläosaston ja tyttötyön johtajana ja Lotta Svärd -järjestön Sisä-Suomen piirin valistusneuvojana.
Rakel Kantola osallistui Lotta-Svärd-järjestön toimintaan Haminassa, Kymissä ja Hauholla, jossa toimi mm. lottajärjestön johtokunnan jäsenenä ja Hauhon asevelinaisten osaston puheenjohtajana.
Inga Pitäjäniemi oimi jonkin aikaa Ravansaaren lottien puheenjohtajana.
Tyyne Söderström toimi ennen sotia Lottajärjestön Porin paikallisosaston puheenjohtajana.
Kerttu Stenberg toimi Käkisalmessa opettajana ja oli mukana perustamassa Käkisalmeen omaa Lotta Svärd -yhdistystä.
Eevi Solanne toimi Jyväskylän lottapiirin puheenjohtajana ja vuodesta 1930 alkaen Lotta Svärdin piirijohtokunnan jäsenenä.
Hildur Soininen toimi aktiivisesti Lottajärjestön Suojärven paikallisosastossa, jonka puheenjohtajuutta hän hoiti kolme viimeistä elinvuottaan.
Hammaslääkäri Greta Silvenius toimi Helsingin lottapiirin ensimmäisenä piirisihteerinä.
Lahja Seppälä toimi 1930-luvun puolivälissä Pohjolan lottapiirin varapuheenjohtajana.
Elsa Rytkölä toimi Sortavalan Lotta Svärd -piirin piirijohtokunnan puheenjohtajana 1920- ja 1930-luvuilla.
Anna Vatanen oli mukana perustamassa Lottajärjestön Tuupovaaran paikallisosastoa ja toimi sen tarmokkaana puheenjohtajana kymmenisen vuotta.
Maija Vanhatalo toimi Lottajärjestön Pitkärannan paikallisosaston puheenjohtajana.
Hilda Pölönen toimi Lottajärjestön Joensuun paikallisosastossa muun muassa muonituspäällikön apulaisena, varuspäällikkönä ja puheenjohtajana.
Olga Nordström oli jäsenenä Lottajärjestön Oulun paikallisosastossa heti sen perustamisesta lähtien. Hän osallistui ensimmäisille lottakursseille.
Tyra Westerling toimi pitkään Varsinais-Suomen lottapiirin puheenjohtajana. Hän suunnitteli 1920-luvun alussa yhden ensimmäisistä lottapuvun malleista.
Augusta Tarkkanen oli perustamassa Karttulan paikallisosastoa, jonka puheenjohtajana hän toimi seitsemän vuotta. Vuonna 1936 hänet valittiin paikallisosaston kunniajäseneksi.
Hilda Syvänne toimi Askolan paikallisosaston puheenjohtajana aina vuoteen 1936 saakka, jonka jälkeen hänet kutsuttiin Askolan paikallisosaston kunniajäseneksi.
Impi Simola hoiti paikallisosaston puheenjohtajan sekä sihteerin tehtäviä niin Kemissä kuin Jokioisissakin. Simola toimi lääkintäjaoston päällikkönä vuosina 1928-1941.
Hagar Sarasto oli Lottajärjestön Padasjoen paikallisosaston puheenjohtaja ja työskenteli Etelä-Hämeen lottapiirin johtokunnassa toimien tyttötyön johtajana.
Toini Rilanti toimi vuosina 1933-1944 Pohjois-Kymenlaakson lottapiirin puheenjohtajana.
Liisi Pomoell toimi Kankaanpään paikallisosaston puheenjohtajana vuodesta 1925 alkaen.
Tyyne Pohjanpalo hoiti koko 1920-1940-lukujen ajan erilaisia Keski-Pohjanmaan lottapiirin luottamustehtäviä.
Maria von Pfaler perusti Pohjolan lottapiirin ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1921-1931.
Irma Turunen palkattiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan sihteeriksi ja kansliapäälliköksi vuoden 1938 alusta. Hän toimi muun muassa yhteyslottaverkoston päällikkönä.
Eva Tulenheimo valittiin vuonna 1941 Lottajärjestön keskusjohtokuntaan varajäseneksi ja seuraavana vuonna varsinaiseksi jäseneksi sekä lääkintäjaoston päälliköksi vuonna 1943.
Fanny Syrjänne kuului Lottajärjestön Pohjois-Uudenmaan piirin piirijohtokuntaan vuodesta 1923 alkaen ja keskusjohtokuntaan vuoden 1927, jolloin hän toimi muonituspäällikkönä.
Ellen Svinhufvud kutsuttiin Lottajärjestön kunniajäseneksi vuonna 1932, jonka jälkeen hän käytti varsin usein edustustilaisuuksissa lottapukua.
Lisa Sonck-Shukow toimi pitkään Lotta Svärd -järjestön Raaseporin piirin puheenjohtajana ja kuului sotien jälkeen vuosina 1944-1961 Suomen Naisten Huoltosäätiön hallitukseen.