”Koko lapsen elämäni pyöri lottatyön ympärillä, sillä se oli keskittynyt meidän koululle. Äiti oli puheenjohtaja, ja meillä oli kaikki siihen liittyvä materiaali. Seisoipa pihassa niin sanottu ”Lottapömpeli”, jossa säilytettiin kaikki lottien astiat, kenttäkeittiöt, lautaset, mukit, …”
Eeva-Riitta Kauttu liittyi pikkulottiin evakkomatkalla Pihlajavedellä vuonna 1941. ”Me liityimme Maijan kanssa Pikku-Lottiin heti täytettyämme vaaditut 8 vuotta.”
Pirkko Brander toimi pikkulottana ja teki elämäntyönsä myöhemmin anestesialääkärinä Helsingissä.
Jatkosodan aikana Siiri Myllylä hoiti venäläisiä sotavankeja Kokkolassa. Kun häneltä kysyttiin, pelottiko hoitaa sotavankeja, hän vastasi, että ei pelottanut, koska he olivat jalattomia.
Nancy Teikari liittyi pikkulottiin vuonna 1943. Pikkulotat opettelivat isänmaallisia lauluja, marssimista ja rivissä seisomista.
”Pikkulottien johtaja oli opettaja Elsa Hyyryläinen. Hänen luonaan me käytiin kylässä. Hän järjesti meille nuotioiltoja, joissa oli ohjelmaa.”
Jatkosodan aikana Toini Heikkinen toimi pikkulottana ja neuloi rintamalle sukkia ja lapasia.
Anna-Liisa Rossi liittyi pikkulottiin vuonna 1944.
Hilkka Vouvolainen liittyi pikkulottiin vuonna 1941.
Anni Heikkola toimi lottana Kotkassa jatkosodan aikana, ilmavalvonnassa ja kanslialottana.
Jo kouluvuosina Annaliisa harrasti lausuntaa ja esiintyi siten sodan aikana usein lottien erilaisissa juhlissa.
”Arvokkaimpana ja mieleenpainuvimpana muistona on kerta, kun pääsin Naantalin hautausmaan sankarihaudalle laskemaan sinisiä orvokkeja.”
. Talvisodan alla ja sen aikana kudoimme villasukkia ja käsineitä sotilaille. Leivoimme myös rieskoja ja pullaa paketeissa lähetettäväksi rintamalle.
Kudoin villahuiveja sotilaille rintamalle ja kaikenlaista pientä aputyötä piti tehdä.
Minulla oli henkilökohtaisesti suuri ilo tulla määrätyksi aina tarvittaessa v. 1944 aikana Ylipäällikön junan ravintolavaunun henkilökuntaan.
Pirkko palveli lottakomennuksella erilaisissa tehtävissä: muonitti, piti kanttiinia, antoi ensiapua sekä teki säähavaintoja saksalaisille.
Olin sotasairaalassa toimistotehtävissä, kun olin käynyt konekirjoituksen alkeiskurssin, jota piti evakkorouva Sortavalasta.
Itse jouduin nukkumana lattialla ompelukoneen alla sen poljin pääni alla. Väkeä oli kaikki alakerran huoneet ja yläkerran kammarit täynnä.
Aula toimi keittiöapulaisena, muonitusapuna sekä teki villojen karstausta, kehräystä ja kutoi villasukkia rintamalle.
Toini osallistui Tyngän Rahkon koululla pikkulottien iltoihin.
Jatkosodan aikana Sirkka-Liisa avusti erilaisissa tehtävissä Sortavalan sotasairaalassa.
Sota-aikana Veera auttoi evakkojen muonituksessa.
Sota-aikana Saara neuloi kypäränmyssyjä sekä käsineitä, joissa jätettiin etusormelle aukko (pyssyn liipaisimen painamista varten).
Vuodesta 1940 eteenpäin Liisa toimi pikkulottana evakuoitujen karjalaisten muonituksessa.
Koulunkäynti oli tauolla, mutta opettaja piti lottakerhoa, johon Saimikin liittyi.
Marja palveli pikkulottana ilmavalvonnan tehtävissä ja auttoi Viipuri–Imatra-tien varteen perustetussa kesäkioskissa.
Kesäkuukausina kylän pikkulotat auttoivat lottia maantien varrelle perustetun kesäkioskin pidossa.
Koska ruokaa oli niukanlaisesti, tytöt olivat iloisia kun kotoa tuli paketti jossa oli kalakukko.
Talvisodan aikana Tuulikki oli muonittamassa kirkonkylään koottuja syrjäkylien evakkoja ennen heidän siirtymistään Pohjanmaalle.
Vuonna 1941 osallistuin Suomi-Ruotsi kävelyn maaottelumarssiin ja taivalsin 10 km matkan.
Pikkulotat askartelivat, ompelivat ja neuloivat käsivarsinauhoihin suojeluskunnan merkkejä ja tutustuivat isänmaalliseen historiaan.
Kaisu oli talvisodan aikana ainakin lietolaisessa pikkuleipomossa, missä valmistettiin leipää toimitettavaksi rintamalle.
Olin 2,5 vuotta vanhemman veljeni kanssa mottimetsässä.
Talvisota vei Salmen evakkoreissulle ja tällä reissulla hän oli sitten aina vuoteen 1942 saakka.
Kerhossa laulettiin koulu- ja kansallislauluja, leikittiin, tehtiin käsitöitä ja hoidettiin pienempiä lapsia.
Pirkko toimi pikkulotissa, jotka kokoontuivat Lieksan Sarkalan suojeluskuntatalossa.
Eräänä päivänä Inkerin isä Eino polki Sairalasta Läylölään ja ilmoitti, että heillä olisi kaksi tuntia aikaa lähteä evakkoon.
Paula avusti pikkulottana vanhempia lottia näiden työskentelyissä.
Lotta Svärd -järjestön pikkulottiin Anja liittyi Kokkolassa 1943.
Pikkulottan myin arpoja, joilla saatiin rahaa hyväntekeväisyyteen.
. Eevan tehtäviin kuuluivat mm. sideliinojen kääriminen ja sukkien kutominen.
Terttu-Liisa oli luokkatoverinsa kanssa edustamassa pikkulottia keskusjohtokunnan delegaatiossa Mannerheimin kodissa Helsingin Kaivopuistossa.
Rauman mlk:n suojeluskunnantalolla Sampolassa Kaarinan tehtävänään oli mm. henkilötietojen kirjaaminen miehistä, jotka lähtivät rintamalle.
Marja-Terttu aloitti pikkulotissa ja ehti 17 vuotta täytettyään toimia myös lääkintälottana.
Kolme taloa teki porukalla työt kuten riihen puinnin. Aune muisteli, että hän nurmikolla harjoitteli varstalla puintia.
Kylillä Aini kiersi keräämässä villoja, joista neulottiin sukkia rintamalle lähetettäviin paketteihin.
Anneli liittyi pikkulottiin Peräseinäjoen omalla koululla.
Pikkulottana Pirkko teki tallukoita ja laittoi paketteja tuntemattomille sotilaille.
Eini toimi pikkulottana Lotta Svärd -järjestössä.
”Askartelimme, lauloimme, joimme teetä ja pullaa. Osasin silloin jo kutoa.”