Rauhala Rakel
Sisällissodan jälkeen Rakel sai kunnianosoituksena kutsun vapaaherra Mannerheimilta osallistua illallisille hotelli Seurahuoneelle Helsinkiin.
Sisällissodan jälkeen Rakel sai kunnianosoituksena kutsun vapaaherra Mannerheimilta osallistua illallisille hotelli Seurahuoneelle Helsinkiin.
Sodan jatkuessa Taimi määrättiin pesemään pyykkiä erään talon karjakeittiössä. Työtä tehtiin lähes ympäripyöreitä päiviä talvisodan loppuun asti.
Sirkka liittyi Lotta Svärd -järjestöön 1936. Hän oli Pyhäjärven paikallisosaston toimisto- ja viestijaoston jäsen sekä rahastonhoitaja 1938.
Toini oli muonitustehtävissä kotikylällään, joka talvisodan jälkeen jäi rajakyläksi.
Talvisodan aikana Ansa työskenteli Leppävirran sosiaalihoidossa.
Aino Orava oli toimistovirkailijana Lotta Svärd-järjestön keskusjohtokunnassa järjestön lakkautukseen saakka.
Laura sai komennuksen sotatoimialueelle raivaamaan ja siivoamaan viholliselta takaisin vallattua Karjalaa.
Hilja toimi lottana kaikkien sotien aikana, ensin varuslottana, sittemmin muonitusjoukoissa eri rintamalohkoilla.
Lyyli suoritti pesulakurssin Lahdessa talvella 1943 ja toimi pesulalottana pesulajunassa Karhumäessä, Pitkärannassa ja Kontiolahdessa.
Kotirintamalotta Anna Huhta kutoi ja ompeli sotilaille vaatteita ja osallistui muun muassa Vihtavuoren ammustehtaan suojaamiseen pommituksilta.
Elokuusta 1938 Alli Klemola oli Lotta Svärd –järjestön koulutustyössä toimien sodan aikana päätoimisesti mm. ompelimon johtajana, pesulakurssin johtajana, eläinlääkintäkurssin toimitsijana ja HTK:n johtajana 23.12.1944 saakka.
Maija-Liisa Hemmi oli ensin pikkulotta ja talvisodan syttyessä hän oli riittävän vanha toimiakseen lottana. Hän oli molempien sotien ajan rintamalla toimien muonitus- ja vaatehuollon tehtävissä.
Annikki Kinnunen suoritti ilmavalvontaa Piippolan ilmavalvonta-asemalla jo ennen talvisotaa. Jatkosodan aikana hän osallistui muonitustehtäviin ja teki käsitöitä.
Lydia Puro toimi lottana huolto- ja varustehtävissä Vuoksenniskalla.
Eila Kantoniemi oli mukana ilmavalvonnassa ja varusjaoston tehtävissä ja osallistui myös siirtoväen kuljettamiseen.
Anna Roti toimi lääkintälottana ja hän osallistui myös johtokunnan toimintaan varojen hankkimisen osalta suunnittelemalla ja organisoimalla keräysjaostoa.
Olga muistelee, että oli muonittamassa Pyhäjärven reserviläisiä Köpsin koululla heidän varustautuessaan lähtemään Ylimääräisiin Harjoituksiin vuonna 1939.
Linda Keski-Vähälä toimi kotirintamalla varuslottana Alikylällä, Ullavassa Keski-Pohjanmaalla. Vuodesta 1931 hän toimi jaostopäällikkönä Lotta Svärd –yhdistyksen Kokkolan piirissä.
Talvisodan aikana Sirkku Pirske toimi ilmavalvontalottana Reposaarella ja jatkosodan aikana Karhumäessä vaatehuoltotehtävissä.
Kaarina Orrenmaa valittiin 22-vuotiaana Kauhavan Lotta Svärd -yhdistyksen johtokuntaan. Hän toimi muonittajana rintamalla kaikki sota-ajan kesät 1939−44.
Aura Aumo meni rintamalle rannikkotykistön palvelukseen ja siellä hänestä tuli aluksi emäntä esikuntaan ja myöhemmin Laatokan rannalle rakennettuun upseerikerhoon.
Olga Jokiniemi kuului pikkulottiin ja kutoi rintamalle sukkia, kynsikkäitä ja kypäränsuojuksia ja leipoi äidin kanssa lähes joka päivä rukiisia reikäleipiä, jotka toimitettiin rintamalle.
Aura Ahlbäck kuuroutui neljävuotiaana korvatulehduksen ja vesirokon seurauksena. Hän oli näkyvä yhdistys- ja kuurojen kulttuuriaktiivi.
Edith (Etti) Siintola kuului Lottajärjestön Helsinki VII paikallisosaston varusjaostoon ja toimi muutamia vuosia myös jaoston päällikkönä.
Bertta Silèn liittyi Lottajärjestöön vuonna 1928. Hän kuului Ikaalisten paikallisosaston varusjaostoon.
Tilda Salo oli sodan aikana lottakomennuksella 25.kenttäsairaalan B-osastolla liinavaatevaraston hoitajana.
Marja-Terttu Saksela oli sota-aikana avustamassa evakkojen muonittamisessa sekä lottien varusompelimossa.muonitustehtävissä ja lottien varusompelimossa.
Aila Salminen oli pikkulottana Rauman maalaiskunnassa Uotilassa vastuussa hevosten ruokkimisesta. Lisäksi hän oli aktiivisesti mukana varusjaoston toiminnassa.
Alli Pippingsköld sai lääkintäjaostossa toimiessaan tehtäväkseen järjestää ensiapuasemat kaasusairaille.
Elsa Petäjä toimi sota-aikana lottana sotatoimialueella. Hän oli komennuksella ainakin Salmissa ja Pitkärannassa sotasairaalan pesulan päällikkönä.
Elsa Pesu kuului Lottajärjestön Terijoen paikallisosastoon ja toimi paikallisosastossa monissa luottamustehtävissä.
Rhea Wasastjerna oli 1930-luvulla Suomen parhaita naisampujia. Hän saavutti suurmesrarin arvon sekä sotilas- että vapaakiväärillä.
Hildur Salonen toimi Viipurin paikallisosaston johtokunnassa vuosina 1930-1936 ja vuodesta 1931 eteenpäin hän kuului myös Viipurin lottapiirin johtokuntaan.
Liisi Pomoell toimi Kankaanpään paikallisosaston puheenjohtajana vuodesta 1925 alkaen.
Sirkka Pohjola otti sodan aikana ahkerasti osaa lottatyöhön, käyden vapaa-aikoinaan sotasairaalassa paikkaamassa ja parsimassa sotilaiden vaatteita.
Maria von Pfaler perusti Pohjolan lottapiirin ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1921-1931.
Verna Snellman oli Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnassa vuosina 1930–1939 toimien keräysjaostopäällikkönä vuodet 1930–1933 sekä hoitaen useita luottamustehtäviä.
Sylvi Niini liittyi Lottajärjestöön vuonna 1939. Hän kuului Helsinki XII paikallisosaston varusjaostoon.
Maila Salminen toimi sodan aikana ilmavalvontalottana kotipaikkakunnallaan ja kutoi lisäksi sotilaille sukkia ja pesi heidän vaatteitaan, joita kuljetettiin hänelle kotiin säkeittäin.
Elli Vihma työskenteli Lottajärjestön keskusjohtokunnassa vuosina 1940-1944 toimien muun muassa varusjaoston päällikkönä.
Kerttu Venäläinen liittyi Lottajärjestöön 1920-luvun alkupuolella. Kerttu osallistui aktiivisesti Lottajärjestössä kotirintamalla muonitus- ja varushuoltotehtäviin.
Lolan Vasström toimi joulukuussa 1919 perustetun Lotta Svärd Nylands Södra -piirin puheenjohtajana. Hän edusti piiriä valtakunnallisen Lotta Svärd -järjestön perustamiskokouksessa maaliskuussa 1921.
Mirjam Sailola lähti talvisodan päätyttyä lottakomennukselle lottien Luumäen rajatoimistoon ja siirtyi jatkosodan sytyttyä varastojen mukana Lappeenrantaan, Viipuriin ja Kivennavalle.
Tyyra Ruotsalainen liittyi Pyhäjärvellä vuonna 1921 perustetun Lotta Svärd-järjestön paikallisosastoon ja valmisti taitavana ompelijana kotikylässä lottapukuja niin aikuisille kuin pikkulotillekin.
Helmi Kantti toimi jatkosodan aikana varuslottana sotasairaala 10 A:ssa, joka oli sijoitettu Tampereen ammattikoululle.
Elsa Juvonen kuului Lottajärjestön Imatran paikallisosastoon, huolehtien varusjaoston apulaispäällikön tehtävistä. Talvisodan aikana hänen hoidossaan oli paikallinen Lottakanttiini.
Anna-Liisa Puukko toimi sodan aikana ilmavalvontalottana. Lisäksi hän ohjasi pukkulottatoimintaa ja osallistui varusjaoston tehtäviin.
Edith Poussa toimi kotipitäjässään Mouhijärvellä muonitus- ja varuslottana.
Anni Ikonen toimi Lottajärjestön Liperin paikallisosaston varuspäällikkönä.
Rauha Hollming kuului Lottajärjestön Koiviston paikallisosastoon. Hän toimi sota-aikana muonitustehtävissä.