Kun talvisota 13. maaliskuuta 1940 päättyi, lottien työt eivät loppuneet. Työmaa siirtyi sotatoimialueelta rauhaan palaavan yhteiskunnan toimintakyvyn palauttamiseen. Kriittisimpiä tehtäviä oli auttaa maa-alueluovutuksissa kotinsa menettäneiden evakkomatkassa sekä sopeuttamisessa uusille asuinseuduille. Tänä vuonna vietetään lottajärjestön perustamisen 100 vuotisjuhlaa. Lotta Svärd 100 -juhlavuotena säätiö tuo monipuolisesti esiin lottajärjestön ansioita yhteiskuntamme rakentamisessa. Jokainen kansalainen voi myös käydä kiittämässä lottia ja pikkulottia osoitteessa www.lottasvard100.fi
Talvisodan rauhanehtojen johdosta kotinsa menetti yli 400 000 suomalaista, mikä oli 11 prosenttia väestöstä. Kymmenesosa luovutettiin Neuvostoliitolle. Uusille asuinseuduille lähtemään joutuneet menettivät kotinsa lisäksi työpaikkansa ja suurimman osan omaisuudestaan.
– On aika pysäyttävää ajatella, miltä tuntuisi jättää taakseen koti ja aivan koko elämä lyhyellä, jopa minuuttien varoitusajalla. Lähteä kohti tuntematonta ilman mitään tietoa kodista tai toimeentulosta. Tuossa tilanteessa lottajärjestön antama apu oli paitsi aineellista, myös henkistä tukea, toiminnanjohtaja Anne Nurminen sanoo.
– Yhteiskunnan eheyttäminen sodan jälkeen oli raskas prosessi. Rauha ei palannut hetkessä. Jälleenrakentaminen vaatii koko yhteiskunnan ja kaikkien osallistumista, Nurminen toteaa.
Moni kärsi pula-ajan aiheuttamasta aliravitsemuksesta, sodan aiheuttamista traumoista, juurettomuudesta ja koti-ikävästä. Evakkomatkan varrella olevat kylät täyttyivät nopeasti äideistä, lapsista ja vanhuksista. Sairaista, jotka eivät jaksaneet jatkaa matkaansa lepäämättä ja syömättä.
Kotinsa jättäneille rajaseutujen lotat järjestivät huoltoasemia, joissa sai levätä, ruokailla, peseytyä ja yöpyä. Kun he olivat asettuneet uusille asuinseuduilleen, lotat auttoivat kotiutumisessa.
– Lottien paikallisosastot järjestivät erilaisia keräyksiä kotinsa menettäneiden auttamiseksi ja kutsuivat heitä omiin työiltoihinsa kotiutumista edistääkseen. Pikkulotat puolestaan järjestivät lapsille illanviettoja ja valmistivat heille lahjoja, Nurminen avaa.
Me muistamme: jätä kiitoksesi lotille ja pikkulotille!
Tänään lottien keski-ikä on jo lähemmäs 100 ja pikkulottien yli 90 vuotta. Lotta Svärd 100 -juhlavuoden kunniaksi kansalaisilla on mahdollisuus kiittää ja tervehtiä lakkautettuun lottajärjestöön kuuluneita naisia eli lottia ja pikkulottia. Julkisen kiitoksen voi käydä jättämässä osoitteessa www.lottasvärd100.fi. Samalla voi tutustua Lottagalleriaan, jonne on kerätty lottien ja pikkulottien mielenkiintoisia tarinoita. Lottagalleriaan voi myös edelleen ilmoittaa tuntemansa lotan tai pikkulotan. Ilmoittaminen onnistuu lotan suostumuksella ja sen voi tehdä asianomaisen omainen tai uskottu.
– Kiittäminen on konkreettinen ja tärkeä teko. Valtavan iso asia. Nyt kun elämme poikkeusaikaa ja sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet, sillä on entistäkin suurempi merkitys, Nurminen tähdentää.
Lisätiedot:
Anne Nurminen, toiminnanjohtaja, Lotta Svärd Säätiö, puh. 044 744 2020, anne.nurminen@lottasaatio.fi
Miia-Susanna Koski, viestintäpäällikkö, puh. 050 310 0750,
Lotta Svärd 100 -juhlavuoden sivusto ja Lottagalleria www.lottasvard.fi
https://www.facebook.com/lottasvardsaatio
Ennen julkaisemattomia lottakuvia Instagramista @lottasvardofficial
Lotta Svärd Säätiö on 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa. www.lottasaatio.fi, www.lottamuseo.fi
