Aino Seppänen (o.s. Sevón, vuodesta 1935 Sevoila, ent. Supperi) syntyi 18.1.1922 Limingalla.
Aino asui Limingan Ketumaassa maanviljelijä perheessä Emil ja Anna Sevónin (myöh. Sevoila) tyttärenä. Sukunimi Sevón muutettiin Oulun maaherran päätöksellä 30.1.1937 Sevoilaksi. Aino kävi kansakoulun ja kansanopiston Limingassa.
Aino oli hyväksytty Limingan Lotta Svärd -järjestön paikallisosaston tyttöosaston jäseneksi 28.8.1935. Ainon sisar palveli sodan aikana lottana ja hänen veljensä Erkki Sevoila kaatui kesäkuussa 1944 Andrealla. Ainon vanhempien kotona oli sotavanki Ivan, jolla oli kotona vaimo ja lapsia. Ivan haettiin syksyllä 1944 ja hän lähti silmät kyynelissä. Lupasi lähettää ”kortin jota ei koskaan tullut”.
Aino avioitui Uuno Valtteri Supperin (s. 28.7.1919) kanssa, joka palveli sodan aikana 12. Kenttähevossairaalassa. Sota-aikana Aino ja Uuno työskentelivät Ainon kertoman mukaan Oulun piirimielisairaalassa hoitoavustajana juuri silloin kun Oulua oli pommitettu, jonka jälkeen he muuttivat Sodankylään. Täällä Aino oli vanhaikodin johtajattarena. Ensimmäisen lapsen Anjan synnyttyä 1943, muutti perhe takaisin Limingan Ketunmaahan Ainon kotiin. Lapsia syntyi kaikkiaan kymmenen, joista kolme kuoli pieninä sodan jälkeen.
Muutettuaan takasin Limingalle, he perustivat kotileipomon ensin Ketunmaahan ja sen jälkeen rakentamalleen rintamamiestilalle Ala-Temmekselle, jonka pitämistä Aino jatkoi Uunon kuoleman jälkeen siihen asti, kunnes nuorempi veljeksistä rupesi vaimonsa kanssa jatkamaan. Aino myi kotileipomon tuotteita myös Oulun kauppatorilla vuosikymmenet.
Uuno Supperi kuoli 1968 ja hänen kuolemansa jälkeen Aino avioitui Elijas Seppäsen kanssa 1970-luvulla.
Aino Seppänen on haudattu Limingan Rantakylän hautausmaalle.
