Lotta Svärd -järjestöön kuului lähes 240 000 naista ja tyttöä. Ei siis ihme, että järjestössä palveli monia oman alansa edelläkävijöitä, kuten olympiavoittaja Sylvi Saimo, Suomen ensimmäinen virallistettu naislentäjä Vuokko Arni-Svartström ja Euroopan kaunein nainen Sirkka Salonen. Unohtamatta tietenkään merkittäviä naisjohtajia, joiden ansiosta lottajärjestöstä kehittyi väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten vapaaehtoinen aseeton maanpuolustusjärjestö. Keitä nämä edistykselliset naisjohtajat oikein olivat?
Aikansa huippujohtajien ansioita avataan Lotta Svärd 100 -juhlaseminaarissa
pe 8.10.2021 klo 10-12.30
Seminaarin teemana on ”Lottajärjestön edelläkävijät, esikuvat ja vaikuttajat”. Tiedossa on asiantuntijoiden mielenkiintoisia puheenvuoroja ja monialaisia näkökulmia lottajärjestössä toimineiden naisten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarissa esitellään Helmi Arneberg-Pentti – lottajärjestön kokoava voima, Fanni Luukkonen – Lotta Svärdin keulakuva, Tellervo Hakkarainen – sotien jälkeisen ajan jälleenrakentaja sekä Maja Genetz – lottajärjestön talouden taituri.
Seminaari järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa. Seminaaria voi seurata myös livestreem -lähetyksenä. Osallistumislinkki aktivoituu puoli tuntia ennen tapahtuman alkua eli pe 8.10. klo 09.30. Webinaarin ohjelma ja osallistumislinkki www.lottasvard.fi Tervetuloa!
Lottana toimineita tunnettuja suomalaisia vaikuttajanaisia
Lotta Svärd 100 -juhlaseminaarissa tai livestreemissä on hieno tilaisuus tutustua lottajärjestön uraa uurtaviin johtajiin. Lisää lottajärjestön edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia esitellään suositussa Nostalgiset Naiset -blogissa www.nostalgisetnaiset.fi
Blogissa kerrotaan muun muassa ylioppilaslottiin kuuluneesta varatuomari Helvi Sipilästä, jonka päivät kuluivat talvisodan aikana töissä käräjillä ja yöt ilmavalvontatornissa. Sodan jälkeen Helvi Sipilä toimi ensimmäisenä naisena maailmassa YK:n apulaissihteerinä. Lisäksi hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas.
Akateemikko Vivica Bandler puolestaan toimi talvisodan aikana lääkintälottana ensiapuasemalla Käpylässä ja loppupuolella sairaalassa Kuusankoskella. Jatkosodan alettua hän sai lottakomennuksen Ivalon kenttäsairaalaan, josta siirtyi Murmanskin suunnalla Tuntsassa olevaan Krankensammelstelleen. Sotien jälkeen Vivica Bandler oli Suomen kansainvälisesti merkittävimpiä teatterivaikuttajia. Bandler palkittiin vuonna 1962 Pro Finlandia palkinnolla ja hän sai taiteen akateemikon arvonimen vuonna 1999.
Lisätiedot:
Anne Nurminen, toiminnanjohtaja, Lotta Svärd Säätiö, puh. 044 744 2020, anne.nurminen@lottasaatio.fi
Miia-Susanna Koski, viestintäpäällikkö, puh. 050 310 0750, miia-susanna.koski@lottasaatio.fi
Median ilmoittautumiset Lotta Svärd 100 -juhlaseminaariin:
Miia-Susanna Koski, viestintäpäällikkö, puh. 050 310 0750, miia-susanna.koski@lottasaatio
Kuva: Lottamuseon kokoelmat / Lottajärjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen puhumassa Turun lottapäivillä
Lotta Svärd Säätiö on 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.
Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa. www.lottasaatio.fi, www.lottamuseo.fi
