Lottamerkit

Lottaneula

Lotta Svärd järjestön symboli ja sen jäsenten yhteinen tunnus oli lottamerkki. Lotta Svärd keskusjohtokunta oli jo kesällä 1921 toiminut lottamerkin aikaansaamiseksi. Tuolloin taiteilija Akseli Gallen-Kallelaa pyydettiin suunnittelemaan merkki. Gallen-Kallelan merkkiä ei kuitenkaan otettu käyttöön. Keskusjohtokunnan kokouksessa 30.9.1921 ilmoitettiin Suojeluskunnan Ylipäällikön vahvistaneen Eric Vasströmin suunnitteleman lottamerkin.

Lottamerkkiä mukailevat lottaneulat tilattiin kultaseppä Oskar Lindroosilta Helsingistä. Lottaneula no 1 luovutettiin järjestön puheenjohtajalle Helmi Arneberg-Pentille. Neula kuului lottapukuun ja järjestö suositteli sen hankkimista. Lottaneulaa kannettiin lottapuvun kauluksessa ja siinä oli neulakiinnitys. Neulat valmistettiin hopeasta. Joulukuusta 1940 alkaen ne valmistettiin seosmetallista ja hopeoitiin. Lottaneulat oli numeroitu. Lottamuseon kokoelmissa olevien lottaneulojen suurin numero on 171 362.

Pikkulottaneula

Pikkulotilla oli oma neulansa, jota he kantoivat pikkulottapuvun kauluksessa. Tyttötyön- ja tyttöosastonjohtajiksi nimetyt lotat saivat kantaa pikkulottaneulaa lottapuvun vasemman taskun keskellä. Siirtyessään isoihin lottiin entinen pikkulotta sai kantaa merkkiä oikeassa rintataskussa laskoksen vasemmalla puolella.

Pikkulottamerkki vahvistettiin Lotta Svärd -järjestön vuosikokouksessa maaliskuussa 1932 nimellä ”Tyttöosaston jäsenmerkki”. Pikkulottaneula on heraldinen ruusu eli vaakunaruusu, joka on aiheena myös lottaneulassa hakaristin kulmiin sijoitettuna. Ruusun keskellä on emaloitu sininen ympyrä. Pikkulottaneula valmistettiin hopeasta ja vuoden 1940 joulukuusta alkaen hopeoidusta seosmetallista. Pikkulottaneulassa on pienoishakaneulakiinnitys

Lotta Svärd -kannatusjäsenen merkki

Merkki on muuten samanlainen kuin lottaneula, mutta kooltaan pienempi. Lottamuseon kokoelmissa olevien kannatusjäsenten merkkien suurin numero on 644. Lotta Svärd -järjestön toimiva jäsen saattoi siirtyä kannatusjäseneksi.

Lotta Svärd 20-vuotismerkki

Kaksikymmenvuotismerkin saivat lunastaa 20 vuotta toimivina jäseninä olleet lotat. Se kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun keskilaskokseen ylimmäksi. 20-vuotismerkki perustettiin Lotta Svärd -järjestön vuosikokouksessa maaliskuussa 1939. Aluksi se valmistettiin kullatusta hopeasta.

Vuoden 1940 joulukuusta lähtien merkki valmistettiin kullatusta seosmetallista. 20-vuotismerkki on pienoislottamerkki, jossa hakaristin keskellä on numero 20. Siinä on pienoishakaneulakiinnitys. Merkissä on myöntönumero. Lottamuseon kokoelmissa suurin 20-vuotismerkin numero on 12 306. 20-vuotismerkki korvasi 10-vuotismerkin.

Lotta Svärd 10-vuotismerkki

Kymmenvuotismerkin saivat lunastaa 10 vuotta toimivina jäseninä olleet lotat. Se kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun keskilaskokseen ylimmäksi. Lotta Svärd 10-vuotismerkki perustettiin keskusjohtokunnan kokouksessa elokuun lopussa 1929. Kymmenvuotismerkki on valmistettu hopeasta ja joulukuusta 1940 alkaen hopeoidusta seosmetallista. 10-vuotismerkki on pienoislottamerkki, jonka keskellä on numero 10. Siinä on pienoishakaneulakiinnitys. Merkit on numeroitu. Lottamuseon kokoelmissa suurin 10-vuotismerkin numero on 49 099.

Hiihto- ja kävelymerkki

Merkkiä oli kolme tasoa; kultainen, hopeinen ja pronssinen. Alempi hiihto- ja kävelymerkki vaihdettiin korkeampaan. Merkin keskellä on ympyrä, jossa on kirjaimet L ja S. Sitä reunustaa viisi kuusenhavua. Hiihto- ja kävelymerkki hyväksyttiin Lotta Svärd -järjestön vuoden 1924 vuosikokouksessa. Merkin on suunnitellut arkkitehti ja taiteilija Matti Björklund ja sen on valmistanut Suomen Kultaseppä Oy Turussa. Merkissä on neulakiinnitys. Hiihto- ja kävelymerkki kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskokseen alimmaksi. Merkit on numeroitu.

Kultainen hiihto- ja kävelymerkki valmistettiin kullasta tai kullatusta hopeasta. Lottamuseon kokoelmissa suurin kultaisen hiihto- ja kävelymerkin numero on 13 173.  Kultaiseen hiihto- ja kävelymerkkiin voitiin lisäksi liittää kultaisia käpyjä, kun merkin kantaja oli suorittanut uudestaan I luokan vaatimukset. Kertauskäpy vahvistettiin käyttöön vuonna 1930. Kävyt valmistettiin kullasta. Enimmillään kertauskäpyjä oli kultaisessa hiihto- ja kävelymerkissä seitsemän. Lottamuseon kokoelmissa suurin hopeisen hiihto- ja kävelymerkin numero on 19 786 ja pronssisen 44 080.

Uusi hiihto- ja kävelymerkki

Merkki on kilven muotoinen. Sen sivuissa on kasviaiheet. Merkin keskiosa on sinistä emalia ja sen keskellä on roomalainen numero (I-III) suorituksen laadusta riippuen. I luokan merkki on kullattu, II luokan merkki hopeoitu ja III luokan merkki on pronssinen. Siinä on neulakiinnitys. Merkit on numeroitu. Koska merkki perustettiin keskusjohtokunnan kokouksessa vasta vuonna 1943, vain III luokan merkkiä ehdittiin jakaa jonkin verran lotille. Lottamuseon kokoelmissa suurin uuden III luokan hiihto- ja kävelymerkin numero on 2 493. Lotta Svärd piireille lähetettiin mallikappaleet myös II luokan merkistä. Lottamuseon kokoelmiin kuuluu ainutlaatuinen Fanni Luukkoselle annettu I luokan uusi hiihto- ja kävelymerkki. Merkin numero on 1.

Tyttöjen hiihto- ja kävelymerkki

Pikkulottien (vuodesta 1943 lottatyttöjen) urheiluharrastuksen lisäämiseksi heille perustettiin oma hiihto- ja kävelymerkki vuonna 1942. Urheilumerkkiä on kaksi tasoa; hopeinen ja pronssinen. Merkki on kuusikulmainen ja sen keskellä on tyylitelty L ja S kirjain. Merkin reunoissa on havunoksakuvio. Pikkulottien hiihto- ja kävelymerkkien käyttöönotto viivästyi sodanajan poikkeusoloissa. Lokakuussa 1943 Lotta Svärd piirijohtokunnat saivat keskusjohtokunnalta viestin, että lottatyttöjen hopeiset hiihdon suoritusmerkit olivat valmiita. Hopeisessa merkissä on hakaneulakiinnitys. Pronssisen merkin ylä- ja alakulmassa on kiinnitysreiät, joiden avulla merkki voitiin ommella pikkulottapukuun.

Tyttöosaston kuntoisuusmerkki

Lottatyttöjen harrastuneisuuden aktivoimiseksi perustettiin vuonna 1943 kolmiluokkainen kuntoisuusmerkkijärjestelmä. Tyttöjen I luokan kuntoisuusmerkki on kullattua kuparia ja II luokan merkki on hopeoitu. Lottatyttöjen III luokan kuntoisuusmerkki on pronssinen.

Merkki on muodoltaan pyöreä ja siinä on keskellä heraldinen ruusu. Kukan keskellä on pieni siniseksi emaloitu piste. Ruusua ympäröi ympyräkuvio, jota reunustaa lehvänauha. Kuntoisuusmerkissä on neulakiinnitys. tyttöjen kuntoisuusmerkkiä pidettiin vasemman rintataskun laskoksessa hiihto- ja kävelymerkin yläpuolella. Sodanaikaisissa poikkeusoloissa tyttöjen kuntoisuusmerkkijärjestelmää ei saatu kunnolla käyttöön ennen lottajärjestön lakkautusta (23.11.1944). Tästä johtuen vain III luokan merkkiä ehdittiin jakaa jonkin verran lottapiireihin.

Tieto- eli kirjeopiskelumerkki

Merkkejä oli kolmea tasoa; kultainen, hopeinen ja pronssinen. Merkit muodostuvat L ja S kirjaimesta sekä sulkakynästä. Korkeimman luokan kultaisessa merkissä kirjaimet on emaloitu valkoisiksi. Tämän lisäksi merkin alaosassa on kaksi lehvää. Toisen luokan merkki on hopeinen ja siinä olevat kirjaimet on emaloitu valkoisiksi. Alimman luokan merkki on kokonaan pronssinen.

Lottien tietomerkkijärjestelmää kehitettiin yhdessä lottien kirjekurssitoiminnan kanssa. Tohtori Katri Laine piti esitelmän järjestelmästä maaliskuussa 1943. Neljä ensimmäistä kurssia suorittanut lotta sai pronssisen tietomerkin. 1-8 kurssit suorittanut lotta sai hopeisen tietomerkin. Kultaisen tietomerkin sai sellainen lotta, joka suoritti kaikki 14 kurssia. Ei ole tiedossa, ehdittiinkö tietomerkkejä jakaa lotille.

Artjärven kurssimerkki

Ensimmäinen Lotta Svärd -järjestön kurssimerkki oli keskusjohtokunnan Artjärven kurssimerkki. Artjärvellä järjestettiin kesäkuussa 1922 kurssi lotille. Kurssille saapui 220 osanottajaa eri lottapiireistä. Kurssin suorittaneiden merkkinä oli sinisestä kankaasta valmistettu kolmio, jonka keskellä oli hopeinen heraldinen ruusu. Artjärven kurssimerkkiä pidettiin puseron vasemman hihankauluksen yläreunassa.

Piiri- tai iltakurssin suorittaneen lotan merkki

Valkoinen tähti, jossa on kullanvärinen reunus. Merkki vahvistettiin keskusjohtokunnan kokouksessa syyskuussa 1923. Merkin haltija oli suorittanut Tuusulan päällystöopistolla järjestetyn keskusjohtokunnan kurssin. Myöhemmin merkistä tuli piirikurssimerkki, jonka sai jokainen lotta käytyään keskusjohtokunnan ohjelman mukaisen peruskurssin. Sittemmin merkistä tuli myös Lotta Svärd iltakurssin suorittaneen lotan merkki. Merkkiä alettiin myöhemmin kutsua yleiskurssin suorittaneen lotan merkiksi.

Lottamuseon kokoelmissa olevien piiri- tai iltakurssimerkkien suurin numero on 79 550. Kurssimerkit ovat hopeisia. Joulukuusta 1940 lähtien ne valmistettiin kullatusta seosmetallista. Merkit on numeroitu. Kurssimerkki kiinnitettiin lottapukuun ompelemalla. Se laitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

Sairaanhoitoapulaiskurssin suorittaneen lotan merkki

Valkoinen tähti, jossa on keskellä sininen risti. Lottamuseon kokoelmissa olevien sairaanhoitoapulaiskurssimerkkien suurin numero on 718. Merkki kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

Eläinlääkintäkurssin suorittaneen lotan merkki

Valkoinen tähti, jossa on keskellä punainen tähti. Lottamuseon kokoelmissa olevien eläinlääkintäkurssimerkkien suurin numero on 118. Merkki kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

Radistikurssin suorittaneen lotan merkki

Valkoinen tähti, jossa on keskellä kullanvärinen salama. Lottamuseon kokoelmissa olevien radistikurssimerkkien suurin numero on 908. Merkki kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

Neuvojakurssin suorittaneen lotan merkki

Valkoinen tähti, jossa on sininen reunus. Merkki kiinnitettiin lottapuvun puseron vasemman taskun laskoksen keskelle.

Muonituslotta

Ruskea kenttäkeittiö mustalla pohjalla on kurssin käyneen muonituslotan koulutusmerkki. Muonituslotan merkki oli ensimmäinen lottajärjestössä käyttöön otettu kurssimerkki. Se vahvistettiin lokakuussa 1921. Muonitusjaoston merkin kenttäkeittiö oli aluksi metallista valmistettu. Myöhemmin merkki valmistettiin ompelemalla kuten muutkin jaostomerkit.

Lottasairaanhoitaja

Järjestön toiminnan alussa sairaanhoitojaoston lotille kuului Punaisen Ristin merkki, jonka mallista, koosta ja sijoituspaikasta käytiin Suomen Punaisen Ristin kanssa pitkän aikaa neuvotteluja. Aluksi sairaanhoitojaoston toimenlotat käyttivät Punaisen Ristin merkillä varustettua käsivarsinauhaa. Myöhemmin siitä tuli hihansuuhun kiinnitettävä merkki.

Lääkintätoimenlotta

Sininen risti harmaalla pohjalla on kurssin käyneen lääkintätoimenlotan koulutusmerkki. Merkistä on olemassa myös metallinen versio, jossa risti on valmistettu sinisestä emalista. Lääkintätoimenlotan merkki vahvistettiin vuonna 1928.

Lääkintälotta

Sininen tähti harmaalla pohjalla on kurssin käyneen lääkintälotan koulutusmerkki. Lääkintälotan merkki vahvistettiin vuonna 1936.

Varuslotta

Musta mittanauha ja siniset sakset harmaalla pohjalla on varustuskurssin käyneen lotan koulutusmerkki. Merkki vahvistettiin vuonna 1931.

Kanslialotta ja viestilotta

Vihreä kenttäpuhelimen kuulotorvi mustalla pohjalla on kurssin käyneen kanslialotan ja viestilotan koulutusmerkki. Merkki vahvistettiin vuonna 1928.

Tyttötyönjohtaja

Heraldinen ruusu on tyttötyönjohtajakurssin suorittaneen lotan erikoismerkki. Merkki vahvistettiin vuonna 1931.

Voimistelunjohtaja

Harmaa voimistelija sinisellä pohjalla on voimistelunjohtajakurssin suorittaneen lotan erikoismerkki. Merkki vahvistettiin vuonna 1934.

Toimistolotta

Merkissä on vihreä mustepullo ja kaksi valkoista sulkakynää mustalla pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Viestilotta

Merkissä on vihreä kenttäpuhelimen kuulotorvi mustalla pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Ilmavalvontalotta

Merkissä on harmaa lentokone sinisellä pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Radistilotta

Merkissä on keltainen salama violetilla pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Meteorologilotta

Merkissä on valkoinen ja harmaa pilvi sekä salama sinisellä pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Sääpalvelulotta

Merkissä on ristissä olevat sääilmapallot sinisellä pohjalla. Merkin yläosassa on kirjaimet KK.

Säähavainnontekijälotta

Merkissä on pilvi ja salama sinisellä pohjalla. Merkin alaosassa on kaksi vihreätä säärintamakolmiota ja kolme lumihiutaletta.

Sääkartanpiirtäjälotta

Merkissä on pilvi ja salama sinisellä pohjalla. Merkin alaosassa on kaksi vihreätä säärintamakolmiota, joiden alla on kolme viivaa.

Lennätin / kaukokirjoitinlotta

Merkissä on keltainen salama ja kolme vaakasuuntaista lennätinjohtoa violetilla pohjalla.

Kanttiinilotta

Merkissä on keltaruskea kahvipannu mustalla pohjalla.

Muonituslotan kertauskoulutusmerkki

Muonituslotan merkin alla ollut keltareunainen merkki oli muonituslotan kertauskoulutusmerkki.

Lääkintälotan kertauskoulutusmerkit

Harmaa reunainen merkki lääkintälotan merkin alla oli kertauskurssin suorittaneen lääkintälotan, punainen reunus eläinhuoltokurssin suorittaneen lääkintälotan ja vihreä reunus kaasusuojelukurssin suorittaneen lääkintälotan kertauskoulutusmerkki.

Kanslia / viestilotan kertauskoulutusmerkki

Mustareunainen merkki kanslialotan ja viestilotan merkin alla on kertauskoulutusmerkki.

Ilmavalvontalotan kertauskoulutusmerkki

Sinireunainen merkki ilmavalvontalotan merkin alla on kertauskoulutusmerkki.

Varuslotan kertauskoulutusmerkki

Sinireunainen merkki varuslotan merkin alla on kertauskoulutusmerkki.

Voimistelupuvun merkki

Voimistelulla oli merkittävä osa lottien urheilutoiminnassa. Lottavoimistelijoiden puku vahvistettiin vuonna 1934. Harmaasta trikookankaasta valmistetun voimistelupuvun puseron rintaan kiinnitettiin neliön muotoinen sinisestä hakarististä ja neljästä harmaasta heraldisesta ruususta muodostuva kankainen lottamerkki. Merkki voitiin tilata lottapiirin välityksellä keskusjohtokunnasta joko valmiina tai itse ommeltavana piirroksena siihen kuuluvine lankoineen.

Käsivarsikilpi

Lotta Svärd -järjestön käsivarsikilvet vahvistettiin keskusjohtokunnan kokouksessa 12.2.1921. Vaakunan muotoisen kilven läpi kulkee 45 asteen kulmassa suojeluskuntapiirin värinen 2 cm leveä raita, jossa kumpikin väri on 1 cm levyinen. Raidan keskellä on 4 cm korkea suojeluskunnan S-kirjain. Kilven pohjaväri on valkoinen. Kilpeä käytettiin ulkopuvussa kaikissa lottatehtävissä.

Lotta Svärd -ansioristi

Lotta Svärd -ansioristi on hopeinen risti, jonka keskiosassa on siniseksi emaloitu hakaristi. Ristin varsien väleissä on koristeelliset L ja S kuviot.

Lotta Svärd -ansiomitali

Lotta Svärd -ansiomitali on pronssista valmistettu ympyrän muotoinen mitali, jonka etupuolella on kohokuvana ansioristin kuva.

Lottamuistomitali

Lottamuistomitalia jaetaan Lotta Svärd -järjestössä toimineille entisille lotille ja pikkulotille. Mitali voidaan myöntää asianomaisen omasta hakemuksesta tai muun tahon esityksestä. Se voidaan myöntää myös edesmenneelle lotalle tai pikkulotalle jälkikäteen. Muistomitalin säännöt on 13.9.1993 vahvistanut valtakunnallinen lottamuistomitalitoimikunta. Mitalin myöntää valtakunnallisen lottamuistomitalitoimikunnan valtuuttamana Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.